Tämänkertaisessa listasivun päivityksessä tapahtui isompi muutos, jota olen kehitellyt jo pidemmän aikaa. Nyt olen saanut sen backtestattua tarpeeksi perusteellisesti ja tulokset ovat sellaisia, että muutoksen voi ottaa tuotantokäyttöön.

Kyseessä on Timon listan sarake "Kurssin nousu- tai laskupotentiaali" ja sen laskenta ja määritelmä. Huomasin, että en ole sitä kunnolla koskaan määritellytkään, joten yritän tehdä sen nyt.

Tähän asti osakkeen nousupotentiaali on tarkoittanut seuraavaa:

• Arviolaskenta osakkeen arvon muutoksesta, joka aiheuttaisi osakkeen sijainnin siirtymisen Timon listassa "keskialueen" rajalle.
• Keskialue oli hieman epämääräinen alue keskellä listaa (nousupotentiaali "-"), jonka osakkeille en yrittänytkään laskea nousupotentiaalia, koska silloinen algoritmi ei joko supennut helposti tai sen antamat tulokset tuntuivat liian satunnaisilta ollakseen julkaisukelpoisia.

Tästä eteenpäin osakkeen nousupotentiaali tarkoittaa seuraavaa:

• Arviolaskenta osakkeen arvon muutoksesta, joka aiheuttaisi osakkeen sijainnin siirtymisen Timon listassa puoleenväliin.
• Lisäksi edellinen korjattuna estimaattorikertoimella, joka pyrkii ottamaan huomioon yleisen markkinatilanteen poikkeaman pitkän ajan keskiarvosta.
• Tulkinta: osakkeen nousupotentiaali realisoituu näillä ehdoilla:
  • Listan käyttämä arvostusmittari on järkevä; tästä on aihetodisteita mallisalkun historian valossa.
  • Ko. osakkeen arvostustaso muuttuu niin, että se on sama kuin Helsingin pörssin osakelajien keskimääräinen arvostustaso tarkasteluhetkellä.
  • Helsingin pörssin ulkoinen arvostustaso muuttuu pitkän ajan keskiarvoonsa.

Tämä muutos aiheuttaa sen, että kaikille firmoille saadaan nousupotentiaaliarvio. Muutos on periaatteellisesti niin suuri, lähinnä yleisen markkinasentimenttikomponentin mukaanoton takia, että vanhat ja uudet nousupotentiaaliluvut ovat vain kvalitatiivisesti vertailukelpoisia. Kuitenkin vakaa tahtoni ja käsitykseni on, että tämä uusi tapa antaa myös kvantitatiivisesti laadukkaampia tuloksia.

Muutos aiheuttanee myös mallisalkun kaupankäyntifrekvenssin pienenemisen. Mielestäni mahdollisimman vähäinen kaupankäynti on arvosijoittajalle tärkeä tavoite ja etu (pienentää kumulatiivisia välityspalkkio- ja spredikuluja), joten olen pyrkinyt sellaiseen myös mallisalkun säännöissä. Näin mallisalkku toimii järkevänä ja realistisena esimerkkinä listaan perustuvasta strategiasta. Muitakin strategioita voi listaan perustuen rakentaa; siinäkin on vain mielikuvitus rajana.

Pin Posts