Tutkijat ehdottavat kansalaisraadin käyttöä osana kuntademokratiaa

   Vaasan yliopiston tutkijat    HTT Harri Raisio ja  HTM Juha Lindell ovat tutkineet kansalaisraatien vaikutuksia lähidemokratiaan ja kansalaisten osallistumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan kuinka kansalaisraadin kaltainen lähidemokratian toimintamalli sopii osaksi kunnallista päätöksentekoprosessia. Tutkimus suosittelee kansalaisraati-menetelmää osaksi kuntalakia.

Tutkimuksen mukaan kansalaisraadit koetaan mielekkäinä osallistumisen ja vaikuttamisen mallina. Kansalaisraatien kaltaiset toimintamallit lisäävät kuntalaisten kokemusta aidosta vaikuttamisesta, ja johtavat mielekkääseen ja merkitykselliseen vuoropuheluun kuntalaisten ja päättäjien välille. Raportissa suositellaan, että uudistettavaan kuntalakiin kirjattaisiin kansalaisraadin ja vaihtoehtoisten osallistumismallien käyttö kuntalaisten vaikuttamisen välineenä.

Kunnat parantavat lähidemokratiaa kansalaisraadeilla

Edustuksellista demokratiaa täydentävä kansalaisraati on noussut kunnissa nopeasti yhdeksi ajankohtaisimmaksi tavaksi vahvistaa lähidemokratiaa. Raision ja Lindellin tutkimus on merkittävä askel lähidemokratian toimintamallien kehittämistä, sillä kansalaisraatien toteutusta ja vaikuttavuutta ei ole aikaisemmin arvioitu yhtä laajasti Suomessa. Tutkimuksen kohteena ovat Suomen Setlementtiliiton koordinoiman Uusi paikallisuus -hankkeen vuonna 2012 järjestämät neljä kansalaisraatia.

Kansalaisraati lisää kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia

Kansalaisraadin tavoitteena on lisätä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia, antaa kansalaisille tietoa ja mahdollisuuden osallistua laadukkaasti julkiseen keskusteluun. Kansalaisraadit kestävät yleensä neljä päivää. Neljän päivän aikana raati kokoontuu keskustelemaan, kuulee asiantuntijoita ja tuottaa kehittämisehdotuksia. Yhteisesti hyväksytyt kehittämisehdotukset kootaan julkilausumaksi, joka luovutetaan viranomaisille.

Uusi paikallisuus -hanke on järjestänyt kansalaisraateja Kemijärvellä, Tampereen Hervannassa ja Vaasan Palosaarella. Raatien aiheet ovat vaihdelleet tuulivoimasta oman asuinalueen kehittämiseen.

 

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Suomen kansalaiset ovat läntisen Euroopan köyhimpiä mutta kaikki yrittävät silti sijoittaa osakkeisiin

Suomalaiset yksityishenkilöt kuuluvat länsi-Euroopan köyhimpiin, mutta ovat silti talousosaamiseltaan taitavimpia ja sijoittaminen pörssiosakkeisiin ja rahastoihin on yleisempää kuin muualla.
Suomalaiset sijoittavat ahkerasti osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin
Suomi kuuluu

Sijoittaminen

Listaamattomiin yhtiöihin sijoittaminen on opettavaista ja haasteellista

Listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen on haasteellista: tiedot sijoituskohteesta ovat yleensä puutteellisia, osakkeiden jälkimarkkina on olematon ja toiminta on muutaman avainhenkilön varassa.  Sijoittamista kannattaa kuitenkin harkita, jos

Sijoittaminen

Pörssikurssit pitävät pimeydestä – osakkeiden arvot tapaavat laskea kesällä

Sijoittajat saavat kesällä muuta ajateltavaa, kauppa on vaisua ja pörssikurssit laskevat. Ensimmäisen vuosipuliskon tuloskausi herättelee heinäkuussa sijoittajia, mutta vain hetkeksi. Elo ja syyskuu ovat taas