Työeläkeyhtiöt painottavat sijoituksiaan sinne, missä on BKT kasvua

Suomen talouden heikko kehitys ja suuri kotimaan salkku painoivat Suomen työeläkesijoitusten tuottoja OECD:n huippumaiden vertailussa.

Kuuden OECD-maan eläkerahastojen vertailussa eläkesijoitusten vuotuiset reaalituotot ovat vaihdelleet 4,8–10,2 prosentin välillä viimeisen viiden vuoden aikana (2009–2013). Suomessa koko työeläkealan keskimääräinen reaalituotto oli aikajaksolla 6,2 prosenttia. Yksityisalojen eläkevakuuttajien sijoitusten tuotto oli 5,6 prosenttia ja julkisalojen eläkevakuuttajien tuotto 7,3 prosenttia vuodessa.

Suomen yksityisen sektorin työeläkevakuuttajien tuottoihin vaikuttaa huomattavasti sijoitusten suuri kotimaan painotus (lähes 40 %).

– Kotimaan painottaminen sijoituksissa toimii hyvin silloin, kun kotimaan talouskasvu on vahvaa. Viimeisten vuosien aikana Suomen BKT:n kehitys on kuitenkin ollut negatiivista. Myös odotukset tulevasta kehityksestä ovat olleet vaisut, kertoo Telan analyytikko Maria Rissanen.

Myös Ruotsissa sijoitusten kotimaisuusaste on suuri (50–60 %), mutta eläkerahastojen reaalituotot ovat pysyneet korkeina. Tätä selittää Ruotsin talouskasvu, joka on selkeästi vahvempaa kuin muissa tarkastelumaissa.

Suomen julkisalojen eläkevakuuttajien sijoitusten matalampi kotimaisuusaste (noin 20 %) selittää osan niiden ja yksityisen sektorin välisestä tuottoerosta.

– Tuottoero kasvoi etenkin vuosien 2009–2013 aikana, jolloin Suomen BKT supistui keskimäärin prosentin vuodessa, kertoo Rissanen.

Varovaisuusperiaate ohjaa sijoittamista

Eläkesijoittamisen sääntelyperiaatteet ovat yhtenäistyneet Euroopassa 2000-luvun aikana. Eläkevaroja sijoitetaan nykyään ns. varovaisuusperiaatetta noudattaen. Sijoitustoiminnalle asetettujen määrällisten rajoitteiden sijaan sijoitustoimintaa ohjataan ja valvotaan riskiperusteisesti.

Yhtenäistymiskehityksestä huolimatta suoria johtopäätöksiä ei voida vetää yksinomaan sääntelyn vaikutuksesta toimijoiden sijoitustuottoihin.

– Eläkejärjestelmien rakenteelliset erot, esimerkiksi maksu- tai etuusperusteisuus, selittävät käytännön sijoitustoimintaa ja sijoitusjakaumia enemmän kuin sääntely, kertoo Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund.

 

Lisää tietoa:

Mika Vidlund, Maria Rissanen, Antti Mielonen, Ilkka Geitlin:
Kansainvälinen vertailu eläkevarojen sijoitustoiminnan sääntelystä. Eläketurvakeskuksen selvityksiä 2/2014.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia