Työeläkeyhtiöt painottavat sijoituksiaan sinne, missä on BKT kasvua

Suomen talouden heikko kehitys ja suuri kotimaan salkku painoivat Suomen työeläkesijoitusten tuottoja OECD:n huippumaiden vertailussa.

Kuuden OECD-maan eläkerahastojen vertailussa eläkesijoitusten vuotuiset reaalituotot ovat vaihdelleet 4,8–10,2 prosentin välillä viimeisen viiden vuoden aikana (2009–2013). Suomessa koko työeläkealan keskimääräinen reaalituotto oli aikajaksolla 6,2 prosenttia. Yksityisalojen eläkevakuuttajien sijoitusten tuotto oli 5,6 prosenttia ja julkisalojen eläkevakuuttajien tuotto 7,3 prosenttia vuodessa.

Suomen yksityisen sektorin työeläkevakuuttajien tuottoihin vaikuttaa huomattavasti sijoitusten suuri kotimaan painotus (lähes 40 %).

– Kotimaan painottaminen sijoituksissa toimii hyvin silloin, kun kotimaan talouskasvu on vahvaa. Viimeisten vuosien aikana Suomen BKT:n kehitys on kuitenkin ollut negatiivista. Myös odotukset tulevasta kehityksestä ovat olleet vaisut, kertoo Telan analyytikko Maria Rissanen.

Myös Ruotsissa sijoitusten kotimaisuusaste on suuri (50–60 %), mutta eläkerahastojen reaalituotot ovat pysyneet korkeina. Tätä selittää Ruotsin talouskasvu, joka on selkeästi vahvempaa kuin muissa tarkastelumaissa.

Suomen julkisalojen eläkevakuuttajien sijoitusten matalampi kotimaisuusaste (noin 20 %) selittää osan niiden ja yksityisen sektorin välisestä tuottoerosta.

– Tuottoero kasvoi etenkin vuosien 2009–2013 aikana, jolloin Suomen BKT supistui keskimäärin prosentin vuodessa, kertoo Rissanen.

Varovaisuusperiaate ohjaa sijoittamista

Eläkesijoittamisen sääntelyperiaatteet ovat yhtenäistyneet Euroopassa 2000-luvun aikana. Eläkevaroja sijoitetaan nykyään ns. varovaisuusperiaatetta noudattaen. Sijoitustoiminnalle asetettujen määrällisten rajoitteiden sijaan sijoitustoimintaa ohjataan ja valvotaan riskiperusteisesti.

Yhtenäistymiskehityksestä huolimatta suoria johtopäätöksiä ei voida vetää yksinomaan sääntelyn vaikutuksesta toimijoiden sijoitustuottoihin.

– Eläkejärjestelmien rakenteelliset erot, esimerkiksi maksu- tai etuusperusteisuus, selittävät käytännön sijoitustoimintaa ja sijoitusjakaumia enemmän kuin sääntely, kertoo Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund.

 

Lisää tietoa:

Mika Vidlund, Maria Rissanen, Antti Mielonen, Ilkka Geitlin:
Kansainvälinen vertailu eläkevarojen sijoitustoiminnan sääntelystä. Eläketurvakeskuksen selvityksiä 2/2014.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com