Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

Funktionaalinen tulonjako kertoo työntekijäkorvausten osuuden yrityksen arvonlisäyksestä (Suomessa noin 55%).

Työntekijäkorvaukset eivät ole työntekijälle jäävä osuus. Siitä täytyy vielä vähentää erilaiset yhteiskunnalle kuuluvat erät kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut ja sivukulut, työntekijän sosiaaliturvamaksut, palkkavero ja työntekijän ostoksistaan maksama alv. Kun nämä vähennykset on tehty jää työntekijälle käytettäväksi suurin piirtein 25…30% hänen työllään aikaansaadusta arvonlisäyksestä.

Pekka Sauramon paperissa Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 on tutkittu funktionaalista tulonjakoa ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Yritysten maksamat bruttokulut työntekijöistä (työntekijäkorvaukset) ovat vaihdelleet suuresti:

  1. 1990 luvulla työntekijäkorvaukset laskivat siitä syystä että työntekijöiden määrä laski suurtyöttömyyden takia
  2. Lasku kuitenkin jatkui vielä pitkälle 2000 luvulle. Syynä oli toisaalta maailmanlaajuisesti omistetun Nokia yrityksen liikevoittojen tuloutuminen Suomen yrittäjätuloksi, mutta myös maltilliset palkkaratkaisut joista on kiittäminen tuon ajan päättäjiä. Pekka Sauramon paperi ruotii tuota päätösprosessia ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen roolia onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa.
  3. Työntekijäkorvaukset ovat nyt palautuneet noin 55% tasolle, mutta tällä hetkellä vaikuttaa oikea yhteiskunnallinen ilmiö – kasvava yksinyrittäjien ja pienyrittäjien joukko. Pienyirttäjät tulouttavat osan työtuloista yrittäjätuloina (osinkoina) ja palkkatulojen osuus pienenee.

Pekka Sauramon tutkimuksessa analysoidaan suomalaisen tulopolitiikan historiaa. Tulopolitiikan aikaa tarkastellaan sellaisena palkkaratkaisujen historiana, jossa keskeisenä kiinnostuksen kohteena on palkkaratkaisujen maltillisuus. Ajanjakso 1962–2014 periodisoidaan erottamalla siitä muun muassa maltillisten ja vähemmän maltillisten palkkaratkaisujen ajanjaksoja.

 

Lisää tietoa aiheesta:

  • http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t87.pdf
  • http://www.findikaattori.fi/fi/38

One thought on “Työntekijälle jää noin 25%-30% arvonlisästä

  1. Jos vasemmisto ja Ay-liike

    Jos vasemmisto ja Ay-liike ymmärtäisivät tuon, että 55% yritysten arvonlisästä jaetaan työntekijöille, niin tällöin he pyrkisivät kaikin voimin ja keinoin edistämään yritysten syntyä ja liiketoimintaa.

    55% ilman itse otettua riskiä on aivan älyttömän korkea profit-share palkkio.

    Lakkoilisiko AKT kokoajan jos se ymmärtäisi, että 55% aiheutetusta haitasta koituu sen omille jäsenille? Tuskin!

     

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia