Ukrainan sota on synnyttänyt Eurooppalaisen puolustustahdon

Kevyttä Yhteiskunta

Valmius puolustaa aseellisesti maataan on Euroopassa korkeinta (yli 40 % puolustustahto) niiden maiden joukossa, jotka ovat joko Venäjän tai Turkin naapureita. Rajanaapurit koetaan läntisen Euroopan maissa turvallisiksi ja kansalaisten tahto puolustaa maataan on vaatimatonta 20…30% luokkaa.  Tiedot käyvät ilmi Gallup International tekemästä hieman jo vanhasta tutkimuksesta.

Läntisen Euroopan alhainen maanpuolustustahto on vaikuttanut Ukrainan saamaan apuun. Maanpuolustustahto on korreloinut sen kanssa miten kiinnostuneita poliitikot ovat maanpuolustuksesta ylipäätään. Ukrainan sotilasteknologinen auttaminen on ollut keskeisempää niissä maissa jotka itsekin kokevat Venäjän uhkaa.

On syntymässä Eurooppalainen puolustustahto

Länsi-Euroopan ilmapiiri on muuttumassa. Ukraina koetaan yhä enenevässä määrin osaksi Eurooppaa, osaksi meitä. Ja Ukrainan sota koetaan meidän sodaksemme, jossa meitä puolustetaan. Eurooppa on yhdentynyt ja puolustustahtokin on Ukrainasta virtaavien kauhu-uutisten siivittämässä nousussa. Syntyvä puolustustahto ei ole maakohtaista vaan osa Eurooppalaista yhteistä identiteettiä, tahtoa puolustaa Eurooppaa.

Puolustustahtoon saattaa vaikuttaa asevelvollisuus. Lyhyt, muutaman kuukauden koulutuskin saattaa vaikuttaa positiivisesti puolustustahtoon. Koulutuksen läpikäynyt saattaa pysyvästi kokea olevansa hyväksytty ja kelpo osa maanpuolustusta.

Oheisessa kuvassa on asevelvollisuus eri Euroopan maissa. Asevelvollisuutta ja kutsuntoja on niissä maissa, joissa on huoli siitä että maata voidaan joutua puolustamaan aseellisesti. Ammattiarmejat ovat yleisempiä niissä maissa joiden aseellinen toiminta on viime aikoina tapahtunut kaukana merien ja matkojen takana.

Suomalaisten puolustustahto kohdistuu Suomen puolustamiseen

Suomalaisten puolustustahto on  Gallup Internetional:n tutkimuksen mukaan Euroopan korkeinta luokkaa, 74% tasolla. Findikaattorin julkaisema tilasto vuodelta 2020 on oheisessa kuvassa.

Tarkkaa viimeinen tieto voi olla saatavilla täältä. Mutta julkistamiskelpoista materiaalia ei löydy kovin paljoa Suomesta sen paremmin kuin muistakaan maista. Aihe saattaa olla sensitiviinen.

Tietojen lähteet:

 

One thought on “Ukrainan sota on synnyttänyt Eurooppalaisen puolustustahdon

  1. Saksan luku on KARMEA. -80-luvulla S:lla oli omia voimia 12 aktiiviD:tä ja maassa (Länsi-S) oli saman verran muita natojoukkoja. S:n res olivat 750.000 miestä (organisoituna ainakin julkisesti 12 pr ja 15 JR:ää). Nykyään on S:ssa 3 D:tä ilman reservejä.

    On hyvä huomata, että USA:lla on 0,8 milj. reserviläistä (siellä ammattisotilaan ei mitenkään ole pakko palvella pitkään) ja määrä ei kauheasti ole laskenut -80-luvulta. USA:lla on nykyään yli 90 jvpataljoonaa, joten ”boots on ground” toimii. Venäjän ongelma on kiväärimiesten vähyys. Battalion tactical groupissa on Venäjällä edes TEORIASSA 200 kiväärimiestä, käytännössä hyvin paljon vähemmän https://en.wikipedia.org/wiki/Battalion_tactical_group#Advantages_and_disadvantages
    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/aripesonen1/venajan-asevoimien-liikekannallepanon-heikkous-lyhyt-oppimaara-neuvostoliitosta-alkaen-osa-1-2/

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen