USA:n taloudella menee edelleen hyvin ja kurssikorjauksen syynä on lähinnä luottamuksen horjuminen
USA:n tärkein pörsssi-indeksi, sp500, on laskenut vuoden alun huipuistaan 8% ja dollari on heikentynyt 6% suhteessa euroon. USA sijoituksista on tullut toistakymmentä prosenttia tappiota samalla kun esimerkiksi Helsingin OMXHEX indeksi on noussut kymmenisen prosenttia. Onko aihetta realisoida kaikki USA sijoitukset ja keskittyä kotimaahan tai eurooppaan?
USA:n taloudella menee edelleen yhtä hyvin kuin ennenkin ja syynä korjausliikkeeseen on ennen kaikkea USA:n talouspolitiikkaan kohdistuva luottamuksen horjuminen. Korjausliike muuttuu pysyväksi laskumarkkinaksi yleensä vasta sitten, kun makrotalous kääntyy kohti taantumaa. Siinä tilanteessa ei vielä olla.
USA:n taloudella menee edelleen samalla tavalla kuin ennenkin:
- työttömyys on ennätysalhaalla, 4% tasolla
- talous kasvaa ripeää 2..3% vuosivauhtia
- inflaatio on jo viime kesästä asti ollut terveellä 3,25% tasolla
- valtionlainojen 10v korot ovat olleet jo vuodesta 2023 asti 4% tasolla ja yrityslainojen korot 6% tietämillä. Koroista saa mukavaa reaalituottoa.
- sijoittajat luottavat USA:n markkinoiden tuottoon ja työntävät joka vuosi maahan lisää rahaa noin 4% verran USA:n bruttokansantuotteesta (vaihtotase on 4%/bkt miinuksella)
Mikään varsinainen makrotaloudellinen tekijä ei ole muuttunut.
Mistä siis moinen pörssikurssien ja dollarin lasku?
Näyttäisi siltä, että ainoa merkittävä tekijä joka on muuttunut, on vikkelien sijoittajien mieliala ja luottamus USA:n taloudenpitoon ja politiikkaan. Makrotaloudelliset tekijät eivät ole liikahtaneet ja kurssilasku saattaa jäädä korjausliikkeeksi.
Makrotaloudelliset riskit ovat tulleet jäädäkseen:
- Euroopan varustautumiskierre tarkoittaa lisävelkaa valtioille, likviditeettiä markkinoille ja siitä seuraavaa inflaatiopainetta ja riskiä korkotason nousulle.
- Mahdollinen kauppasota (tullisota) aiheuttaisi toimitusketjujen katkeamista, kansainvälisen työnjaon vähenemistä ja loppujen lopuksi elintason laskua ja taantumaa.
- USA:n pörssien arvostustasot ovat muuta maailmaa korkeammalla ja eri mittareiden mukaan arvostustasoissa olisi varaa kohtuulliseen, 20…50% pudotukseen. Tämäkään seikka ei ole muuttunut, mutta tämä seikka kuitenkin huolestuttaa kaikkein liikkuvimpia sijoittajia.
- Kiina, Venäjä ja Intia ovat puhuneet dollarista (ja Eurosta) luopumisesta maailmankaupan välineenä. Venäjä on siirtynyt öljykaupassaan lähinnä Kiinan yuan:n käyttöön, mutta Venäjä on niin vähäpätöinen toimija ettei siirtymä näy maailmankaupan tilastoissa. Dollarilla on edelleen käyttöä maailmankaupan yhteisenä hinnoittelumittana.
” Onko aihetta realisoida kaikki USA sijoitukset ja keskittyä kotimaahan tai Eurooppaan?”
Aiheellinen kysymys, johon saa millaisia vastauksia tahansa. Vaikka olenkin ollut osakemarkkinoilla yli 20 vuotta hyvinkin tiiviisti, olen aina todennut, etten ole ennustaja.
Kyseessä saattaa olla markkinakäänne Euroopan hyväksi vain siksi, että lainojen korkotaso USA:ssa on selvästi korkeampi kuin Euroopassa rajoittaen yritysten haluja sekä kykyä sijoittaa uusiin hankkeisiin, kuten liiketoimintansa laajentamiseen tai kehittämiseen.
Kun Saksan pitkät korot olivat tänään noin 2,9 % ja USA:n vastaavat lainat maksoivat reilusti noin 4,3 %, on erotus noin 48 % Euroopan hyväksi. Sen verran raha on kalliimpaa jenkeille kuin Euroopassa halvimmillaan.
Korkokäyristä näkee myös, että korot ovat jenkeissä nousseet viime viikkoina nopeammin kuin Euroopassa johtuen hallinnon terhakasta tullipolitiikasta, joka tiettävästi pitää jatkossakin yllä inflaatiota jenkkien harmiksi.
Esitettyjen faktojen perusteella tein täyskäännöksen realisoimalla pääosan jenkkiosakkeistani ja ostamalla tilalle varovaisia kohteita Euroopasta ja Suomesta. En luule olevani muita fiksumpi, mutta loppuvuosi näyttää nyt ainakin hetken valoisammalta kuin muutama viikko sitten. Kuitenkaan parhaita jenkkiosakkeitani en myynyt paljoa, tuskin vähensin hieman vanhemmasta päästä…