Uudisrakennus

Itse en koskaan ostaisi huoneistoa vastavalmistuneesta talosta. Syitä on useitakin.

Vaikka jo valmiiksi asutettu talo näyttääkin aina uudisrakennusta kuluneemmalta, kuluminen on realiteetti, johon jokaisen asunnonomistajan pitää tottua. Jo valmiiksi asutussa talossa saa käsitystä, millaista väkeä siellä asuu. Tyhjässä uudisrakennuksessa sekin on vielä auki.

Uudisrakennukset ovat vanhoja asuntoja kalliimpia. Onhan niissä tietysti peruskorjaukset kauempana tulevaisuudessa kuin vanhemmissa rakennuksissa, mutta toisaalta uudisrakennuksissa on omat valmistusvikansa, joita ei edes lain mukaan rakennuttajan tarvitse välittömästi korjauttaa, vaan korjaukset voi ”kerätä” kokonaisuudeksi ja siten korjaukset viivästyä esim. vuoden verran.

Uusien rakennusten rakennusvioista ei turhaan puhuta. Katselin kuvissa olevaa taloa ja kiinnitin huomiota seuraaviin asioihin:

Talon julkisivussa oli useita kohtia, joissa tiiliseinä oli kohtuuttoman epätasaisen ja epäsiistin näköinen. Osa tiilistä on myös vahingoittunut. En tiedä, josko ulkonäkö kielii  rakenteellisista ongelmista, mutta tuon näköinen etusivu talon ainoan pääoven vieressä ei ainakaan minua houkuttelisi asuntokauppaan.

 

Ensimmäisen asutun kerroksen alla oleva parvekkeen lattia oli märkä ja tippui vettä. En ymmärrä tilannetta, sillä katetun parvekkeen yläpuolella on vielä monta samanlaista kerrosta katettuja parvekkeita. Jos alimman kerroksen lattia on märkä, millainen on ylimmän kerroksen parvekkeiden katto?

Ylimmän kerroksen parvekkeiden katto on tasainen.

Kapillaari-ilmiö toimii hyvin. Myös maassa on vesiläikkä, jos se ei kuvassa näy. Seinän yläpuolella on siis katos.

Jokainen kiinteistönvälittäjä tietää, että tyhjän talon saa kotoisamman näköiseksi lasten leikkipaikalla, vaikka sen järjestäminen ei olisikaan faktisesti ensisijaisen tärkeätä ydinkeskustassa sijaitsevassa talossa, jossa on pieni piha ja monikaistainen pääväylä talon toisella puolella. 

Ennakkotietojen mukaan rakennuksen pitäisi olla valmis. Viime viikolla se siltä tavallaan näyttikin, mutta tällä viikolla sinne on tuotu aiemmin tyhjennetylle pihalle takaisin metallinen parakkirakennelma ja rakennusmateriaalia. Kovin paljon niillä eväillä ei käsittääkseni voida tehdä ainakaan ulkoverhouksen hyväksi.

2 thoughts on “Uudisrakennus

  1. Kuka suunnitteli tämän sudenpesän

    Kyllä jokaisen talon seinään pitää saada suunnitelijasta henkilötiedot.

    Tuo talo on susi syntyessään ja haluan välttää koko rakantajaketjua, nimet esiin.

    Ketkunperä

    1. Arkkitehdin kotiosoite

      "Kyllä jokaisen talon seinään pitää saada suunnitelijasta henkilötiedot."

      Etenkin kotiosoite olisi kiva ns. ylläri. Tosin en ihmettelisi, jos joukko arkkitehtejä asuisi itsekin kellarittomassa tasakattoisessa talossa.

      Jutun pointti on siinä, että kt-osakkeen ostajat katselevat koko taloa uskoakseni paljon vähemmän kuin ok-talon ostajat – eivätkä hekään tarpeeksi.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Yksityinen sektori on hylkäämässä työntekijöiden ja työnantajien kollektiivisen vastakkainasettelun

Yksityisen sektorin työntekijät eivät koe järjestäytymistä järkevänä ja Suomessa työmarkkinajärjestöihin kuuluminen vähenee kaiken aikaa selviää Anders Kjellbergin artikkelista ”Changes in union density in the Nordic

Sijoittaminen

Koneoppimiseen perustuvaa osakevalintaa testattiin Q1 2025 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti alkuvunna vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin seitsemällä prosentilla, mutta jäi silti melkein kolme prosenttia tappiolle.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen

Yhteiskunta

Noin 40% kotitalouksista omistaa keskimäärin 6000€ varallisuutta/kotitalous

Tilastokeskuksen mukaan mediaanikotitaloudella oli 96 000 euroa nettovarallisuutta. Nettovarallisuuden reaaliarvo laski 21 prosenttia edellisestä, kolmen vuoden takaisesta tilastopäivityksestä ja kansa on nyt köyhimmillään 20 vuoteen.