Uudisrakennus

Itse en koskaan ostaisi huoneistoa vastavalmistuneesta talosta. Syitä on useitakin.

Vaikka jo valmiiksi asutettu talo näyttääkin aina uudisrakennusta kuluneemmalta, kuluminen on realiteetti, johon jokaisen asunnonomistajan pitää tottua. Jo valmiiksi asutussa talossa saa käsitystä, millaista väkeä siellä asuu. Tyhjässä uudisrakennuksessa sekin on vielä auki.

Uudisrakennukset ovat vanhoja asuntoja kalliimpia. Onhan niissä tietysti peruskorjaukset kauempana tulevaisuudessa kuin vanhemmissa rakennuksissa, mutta toisaalta uudisrakennuksissa on omat valmistusvikansa, joita ei edes lain mukaan rakennuttajan tarvitse välittömästi korjauttaa, vaan korjaukset voi ”kerätä” kokonaisuudeksi ja siten korjaukset viivästyä esim. vuoden verran.

Uusien rakennusten rakennusvioista ei turhaan puhuta. Katselin kuvissa olevaa taloa ja kiinnitin huomiota seuraaviin asioihin:

Talon julkisivussa oli useita kohtia, joissa tiiliseinä oli kohtuuttoman epätasaisen ja epäsiistin näköinen. Osa tiilistä on myös vahingoittunut. En tiedä, josko ulkonäkö kielii  rakenteellisista ongelmista, mutta tuon näköinen etusivu talon ainoan pääoven vieressä ei ainakaan minua houkuttelisi asuntokauppaan.

 

Ensimmäisen asutun kerroksen alla oleva parvekkeen lattia oli märkä ja tippui vettä. En ymmärrä tilannetta, sillä katetun parvekkeen yläpuolella on vielä monta samanlaista kerrosta katettuja parvekkeita. Jos alimman kerroksen lattia on märkä, millainen on ylimmän kerroksen parvekkeiden katto?

Ylimmän kerroksen parvekkeiden katto on tasainen.

Kapillaari-ilmiö toimii hyvin. Myös maassa on vesiläikkä, jos se ei kuvassa näy. Seinän yläpuolella on siis katos.

Jokainen kiinteistönvälittäjä tietää, että tyhjän talon saa kotoisamman näköiseksi lasten leikkipaikalla, vaikka sen järjestäminen ei olisikaan faktisesti ensisijaisen tärkeätä ydinkeskustassa sijaitsevassa talossa, jossa on pieni piha ja monikaistainen pääväylä talon toisella puolella. 

Ennakkotietojen mukaan rakennuksen pitäisi olla valmis. Viime viikolla se siltä tavallaan näyttikin, mutta tällä viikolla sinne on tuotu aiemmin tyhjennetylle pihalle takaisin metallinen parakkirakennelma ja rakennusmateriaalia. Kovin paljon niillä eväillä ei käsittääkseni voida tehdä ainakaan ulkoverhouksen hyväksi.

2 thoughts on “Uudisrakennus

  1. Kuka suunnitteli tämän sudenpesän

    Kyllä jokaisen talon seinään pitää saada suunnitelijasta henkilötiedot.

    Tuo talo on susi syntyessään ja haluan välttää koko rakantajaketjua, nimet esiin.

    Ketkunperä

    1. Arkkitehdin kotiosoite

      "Kyllä jokaisen talon seinään pitää saada suunnitelijasta henkilötiedot."

      Etenkin kotiosoite olisi kiva ns. ylläri. Tosin en ihmettelisi, jos joukko arkkitehtejä asuisi itsekin kellarittomassa tasakattoisessa talossa.

      Jutun pointti on siinä, että kt-osakkeen ostajat katselevat koko taloa uskoakseni paljon vähemmän kuin ok-talon ostajat – eivätkä hekään tarpeeksi.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kansanedustajien sopeutumisrahasta 3: sopeutumisrahan ehdot

Kansanedustaja saa sopeutumisrahaa joskus jopa muita töitä tehdessään. Toisin kuin ansiosidonnainen, sopeutumisraha ei myöskään edellytä työnhakua. Onko tämä perusteltua? Vai pitäisikö järjestelmää muuttaa?

 

https://www.youtube.com/shorts/DMNTrdjKoBc

Sijoittaminen

Omat Rahat Katsaus: Tekevätkö AI-yhtiöt ikinä tulosta?

Onkohan tulevaisuudessa Shelleyn runo ”Ozymandias” hyvä kuvaus AI-yhtiöille?

Viime aikoina AI-yhtiöiden kurssikehitys on ollut hapuilevaa. Myös chippivalmistajat ja muut buumista hyötyvät ovat saaneet kolauksia. Sijoittajat ovat

Talous

Yritysten liikevaihdot ja tulokset kasvoivat Q2/2026 aikana ja osassa yrityksistä on jo potentiaalia laajennusinvestointeihin

Suomalaisten OMXH25 yritysten liikevaihdot kasvoivat Q2/2025 keskimäärin 7% vuoden takaiseen verrattuna ja liiketulokset (EBIT) kasvoivat peräti 35%.

Seurantaan on tällä kertaa otettu myös investoidun pääoman tuotto