Maakuntauudistuksen tärkeimmät lakiluonnokset ovat kesän ajan kommentoitavina. Uudistuksen keskiössä on maakuntalaki, jonka ohjaamana syntyy maakuntahallinto. Suunnittelu, kaavoitus, kulttuuri ja identiteetin rakentamista tapahtuu jatkossa maakuntatasolla.

Maakunnat eivät ole varsinaisia itsehallintoalueita. Niille ei ole tulossa itsenäistä verotusoikeutta, toiminta rahoitetaan valtion budjetista ja tehtävät määrätään eduskunnan ohjauksessa (lakiperusteisina).

Maakuntien tehtävät:

• Sosiaali ja terveydenhuolto sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennaltaehkäisevät palvelut.
• Pelastustoimi (järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle, joita muut rahoittavat)
• Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu.
• Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.
• Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman sekä kulttuurin ja liikunnan edistäminen.
• Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys ja neuvontapalvelut. Työ ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen.
• Maaseudun kehittäminen sekä maa ja elintarviketalouden ja maatilatalouden sekä kala ja riistatalouden edistäminen. Maatalousyrittäjien lomituspalveluiden järjestäminen. Kasvintuotannon ja terveyden valvonta. Ympäristöä koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen. Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta.
• Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
• Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa siitä kuntien kesken sovitaan sekä muut maakuntien liittojen tehtävät.

Uudistusta kutsutaan mediassa sote- uudistukseksi (sosiaali ja terveydenhuolto). Tämä on harhaanjohtavaa. Terveydenhuollon järjestäminen on kallista ja suuri osa maakuntatason kuluista liittyy terveydenhuoltoon. Kaavoitukseen, liikennesuunnitteluun, elinkeinoelämään ja kulttuuriin liittyvät palvelut ovat kuitenkin tärkeitä nekin. Niiden avulla voi syntyä maakuntatason nostetta ja vetovoimaa ja niiden avulla maakunnat erottuvat toisistaan.  

Maakuntalaki vastaa Piksu:ssa tehtyä ehdotusta.