Yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Toiminnan vaikuttimena on ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Tässä tarkoituksessa yritys käyttää voitostaan yli puolet päämääriensä edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

Yhteiskunnallista yrittäjyyttä selvittänyt työryhmä esittää, että seuraava hallitus käynnistäisi hankkeen yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseksi ja jatkotoimenpiteiden edistämiseksi. Toimintamalli voisi laajentaa yrittäjyyden mahdollisuuksia ja monipuolistaa julkista palvelutuotantoa.

Työryhmä luovutti 18.2.2011 raporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle ja työministeri Anni Sinnemäelle. Aiheesta käynnistyy heti myös kansalaiskeskustelu osoitteessa: www.yritahyvaa.fi

Liiketoimintamallin määrittelyssä työryhmä korostaa, että yhteiskunnallisen yrityksen yleinen tavoite on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Toiminnan vaikuttimena on ongelmien ratkaiseminen ja yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttaminen. Tässä tarkoituksessa yritys käyttää voitostaan yli puolet päämääriensä edistämiseen ja toimintansa kehittämiseen.

Asiakas- ja yrityskentässä erottautumista ja toimintamallin tunnettuutta edistämään työryhmä ehdottaa yhteiskunnalliselle yrityksille myönnettävää merkkiä. Sen käyttöönottoon ja myöntämisprosessiin sekä käytön valvontaan liittyvät yksityiskohdat valmisteltaisiin työ- ja elinkeinoministeriön johdolla käynnistettävässä jatkotyössä.

Työryhmä arvioi, että niin yrittäjäksi aikovien kuin olemassa olevien yritysten ja järjestöjenkin piirissä on kiinnostusta ja tarvetta yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamalliin. Työryhmä tunnistaa kolme yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävää yrittäjyyden toimintamallia: 1) eettistä arvoperustaa ja kestävää kehitystä voimakkaasti korostavat uuden sukupolven yrittäjät, 2) yhteiskunnallisin tavoitteita toteuttavien perus- ja hyvinvointipalvelujen tuottajat sekä 3) yritykset, joiden on toiminta-ajatuksensa mukaan kohdennettava toimintansa tuotto yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen ja jotka toimivat eettisesti kestävällä tavalla.

Työryhmän mielestä yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukemaan ei tarvita uutta erillistä tukijärjestelmää, sillä kaikki olemassa olevat yritystukijärjestelmät ovat myös yhteiskunnallisten yritysten hyödynnettävissä.

Julkisissa hankinnoissa noudatettavat vaatimukset palvelujen sisällölle vaikuttavat keskeisesti palvelujen ja palvelumarkkinoiden kehittymiseen ja toimijoiden mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. Työryhmän mukaan sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa ei käytetä riittävästi hyväksi hankintalain mahdollisuuksia palvelujen laadun kehittämiseen. Hankintoja on tehty liian hintapainotteisesti järjestelyn kokonaistaloudellisuuden kustannuksella.

Kuntia tulisi kannustaa kehittämään hankintakriteerejään tukemaan palvelujen pitkäjänteistä kehittämistä, toimivien palvelumarkkinoiden syntymistä, tuottavuuden parantamista ja palvelujen hyvinvointi- ja aluetaloudellisten vaikutusten vahvistamista. Kuntia pitäisi rohkaista myös pitkäjänteisten kehittämiskumppanuuksien rakentamiseen yksityisten palveluntuottajien kanssa sekä sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa.

Kansliapäällikkö Erkki Virtasen johdolla toiminut työryhmässä ja sen alajaostoissa olivat edustettuina työ- ja elinkeino-, sosiaali- ja terveys- ja valtiovarainministeriöt, Suomen Kuntaliitto, kunnat, EK, Suomen Yrittäjät, Teso ry, JHL, Tehy, SuPer, Talentia; Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, kansalaisjärjestöt; Ray, SITRA, Syfo Oy.

Työryhmän pysyvänä asiantuntijana oli vuorineuvos Kari Neilimo. Valmistelun aikana kuultiin laajasti eri asiantuntijoita ja toimijoita. Yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän täyttävistä yrityksistä kuultiin seuraavia: Helsingin Diakonissalaitos, Lasten Päivän Säätiö, Cafe Ursula Oy, Hub Helsinki Co-op, Tiederahoitus Oy ja Invalidiliiton Asumispalvelut Oy.