Euroopan taloudellinen integraatio tiivistyy ja EU alkaa tiiviimmin monitoroida ja koordinoida jäsenvaltioiden rahankäyttöä. Osana tätä kehitystä hallitus on 6.4.2011 hyväksynyt Suomen vakaus ja Eurooppa 2020 ohjelmat toimitettaviksi EU komissiolle.

Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi nousuun. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 prosenttia. Talouskasvun ennustetaan olevan vuosina 2011 – 2015 keskimäärin 2½ prosenttia vuodessa. Julkinen talous pysyy lievästi alijäämäisenä keskipitkällä aikavälillä ilman uusia rahoitusasemaa vahvistavia toimia.

Lisää tietoa:

• Euroopan vakausmekanismin pääpiirteet (Eurooppa-neuvoston päätelmät 24-25.3.2011)
• Usein kysyttyä EU:n vakausjärjestelmistä

Vakaus- ja Eurooppa 2020 -ohjelmilla tehostetaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiota

Vuosittain laadittavat vakaus- ja Eurooppa 2020 -ohjelmat ovat osa EU:n talouspolitiikan koordinaatiota. Sitä pyritään edelleen vahvistamaan toissijaisen lainsäädännön uudistuksilla, jotka on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa 2011.

Eurooppalaisesta ohjausjaksosta, jonka mukaisesti edellä mainitut ohjelmat toimitetaan komissiolle huhtikuussa, on sovittu jo aikaisemmin. Entistä tiiviimmällä koordinaatiolla pyritään vaikuttamaan siihen, että yhteisesti sovitut EU-tason tavoitteet otetaan paremmin huomioon kunkin jäsenmaan talouspolitiikan valmistelussa.

Ohjausjakson käynnisti komission tammikuussa antama kasvuselvitys. Eurooppa-neuvosto keskusteli maaliskuussa unionin ja jäsenmaiden haasteista. Sen perusteella sovittiin kokonaisvaltaisesta strategiasta, jolla turvataan rahoitusvakaus ja kestävä talouskasvu. Eurooppa-neuvosto päätti myös ensisijaisesti euromaita koskevasta ns. Euro Plus -sopimuksesta, joka täydentää ja vahvistaa yhteistä strategiaa. Jäsenmaiden odotetaan panevan Euro Plus -sopimus täytäntöön kansallisessa talouspolitiikassaan.

Ohjausjakson seuraava vaihe on kesäkuussa, jolloin neuvosto käsittelee komission arviota eri jäsenmaiden ohjelmista ja antaa tarvittavia suosituksia. Nämä suositukset on otettava huomioon myös kansallisten budjettien valmistelussa.

Hallitus hyväksyi Suomen vakaus- ja Eurooppa 2020 -ohjelmat

Valtioneuvosto hyväksyi 6.4.2011 kaksi EU:n komissiolle toimitettavaa kansallista ohjelmaa. Vakausohjelman tarkistuksessa kuvataan Suomen keskipitkän aikavälin talouskehitys erityisesti julkisen talouden osalta. Kansallisessa Eurooppa 2020 -ohjelmassa määritellään talouskasvun esteet, asetetaan kasvun ja työllisyyden vaatimat kansalliset tavoitteet ja esitetään niiden vaatimat toimenpiteet.

Nyt hyväksyttyjen ohjelmien linjaukset perustuvat pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen neuvottelutulokseen, edellisen hallituksen ohjelmaan ja sen välitarkasteluun, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmaan sekä muihin hallituksen tekemiin periaatepäätöksiin.  Ohjelmissa esitetyt ennusteluvut ovat yhdenmukaisia 23.3.2011 julkaistun Taloudellisen katsauksen ennustelukujen kanssa.

Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus määrittelee seuraavan hallituskauden talous- ja finanssipolitiikan linjaukset. Niiden perusteella tarkistetaan vakausohjelmaa ja muutoksista tiedotetaan komissiolle. Syksyn kehyspäätöksen jälkeen hallitus antaa tarkennetun Eurooppa 2020 -ohjelman, jossa esitetään mahdollisuuksien mukaan yksityiskohtaisia toimenpiteitä ja niiden budjettivaikutuksia.  

Vakausohjelma

Vakausohjelman tarkistus pohjautuu valtiovarainministeriön maaliskuussa 2011 julkaisemaan Taloudellisen katsauksen suhdanne-ennusteeseen.

Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi nousuun. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 prosenttia. Talouskasvun ennustetaan olevan vuosina 2011 – 2015 keskimäärin 2½ prosenttia vuodessa. Julkinen talous pysyy lievästi alijäämäisenä keskipitkällä aikavälillä ilman uusia rahoitusasemaa vahvistavia toimia. Ennustettu talouskasvu yksinään ei vielä riittävästi vakauta julkista taloutta. Finanssipolitiikassa tarvitaankin strategiaa ja toimenpiteitä, joilla voidaan vahvistaa julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä.3

Eurooppa 2020 -ohjelma

Eurooppa-neuvoston viime kesäkuussa hyväksymän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Strategiassa asetetaan vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet työllisyyden, tutkimus- ja kehitysmenojen, ilmaston, koulutuksen ja köyhyyden poistamisen osalta. Jokainen jäsenmaa asettaa vastaavat kansalliset tavoitteet.

Suomessa tavoitteena on nostaa 20 – 64 -vuotiaiden työllisyysaste 78 prosenttiin. Tutkimus- ja kehityspanostus pyritään pitämään vähintään 4 prosentissa bruttokansantuotteesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä pyritään nostamaan 42 prosenttiin ja koulupudokkaiden määrä vähentämään alle 8 prosentin. Tavoitteena on myös vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrää. Energia- ja ilmastotavoitteet on jo aikaisemmin sovittu EU:ssa. Suomen asettamat tavoitteet ylittävät EU-tasolla sovitut yleistavoitteet.

Ohjelmassa määritellään myös kansalliset kasvun ja työllisyyden edellytykset ja esteet. Suomessa tavoitteena on varmistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys, vähentää tuotantorakenteen keskittyneisyyttä, hyödyntää työvoimaa täysimääräisesti ja lisätä kilpailua. Ohjelmassa esitetään ne hallituksen päättämät toimenpiteet, joilla kansalliset tavoitteet voidaan saavuttaa ja kasvun esteet poistaa.