Vakavaraiset yritykset antavat sijoittajalle heikkoa tuottoa
Hyvä tasevarallisuus ja pieni velkaantumisaste ovat sijoittajan ystäviä, vai ovatko?
Itse asiassa vakavaraisuus on ollut rasite ainakin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vakavaraiset arvo-osakkeet ovat antaneet sijoittajalle reipasta alituottoa ainakin jos tutkii sitä miten maailman suurimmat osakemarkkinat USA:ssa ovat käyttäytyneet. Tasevarallisuudeltaan vakavaraiset arvo-yritykset ovat hävinneet indeksille keskimäärin runsaat pari prosenttia vuodessa (Oikealla Googlen kuvaaja aiheesta).
Tämä tarkoittaa sitä, että on kannattanut ostaa tunnusluvulla ”Price to Book” (P/B) mitattuna ns. huonoja osakkeita.
Ilmiölle löytyy kaksi selittävää tekijää:
- Yrityksen sisäinen velkavipu, velkaantuneisuus, on alhaisen korkotason aikana toiminut osakesijoittajan eduksi. Jos yrityksen liiketoiminta on tuottanut paremmin kuin velan korko niin velkavipu on silloin toiminut osakkeenomistajan hyväksi.
- Yrityksen taseessa makaava joutilas varallisuus on merkki siitä että yrityksen johto ei ole keksinyt toimialaltaan mitään järkevää korkotasoa paremmin tuottavaa investointikohdetta. Vakavaraisuus voi siis olla merkki siitä että yrityksen johtokaan ei oikein usko, että liiketoiminta on niin terveellä pohjalla että laajennuksiin olisi aiheetta.
Näistä selittävistä tekijöistä ensimmäinen on väliaikainen. Kun korot nousevat niin tilanne muuttuu. Mutta nousevatko korot kohtapuolin? No eivät ainakaan korkomarkkinat usko pikaiseen korkojen nousuun. Tilanne voi siis jatkua edelleen ja velkarahalla investoivat yritykset voivat jatkossakin olla hyviä sijoituskohteita.
Vakavaraisuus ei suojaa kurssilaskuilta
Sijoittaja voi periaatteessa kompensoida yrityksen vakavaraisuuden aiheuttamia tuotonmenetyksiä. Tämä tapahtuu kohtottamalla salkun osakepainoa. Jos sijoituskohde on vakavarainen, niin osakesijoittaja uskaltaa silloin ottaa hieman enemmän riskiä. Tämäkään yleinen käsitys ei näyttäisi toimivan käytännössä. Vakavaraiset yritykset menettivät vuoden 2009 kuopassa yhtä paljon tai jopa enemmän arvostaan kuin muut osakkeet. Vakavaraisuus ei siis käytännössä suojaa kurssilaskuilta.
Tilastollinen tarkkuus?
Uskon tämän pitävän paikkansa noin 70%:n todennäköisyydellä, mutta kuinka laaja tilastollinen tutkimus on asiasta tehty? Pelkkä käppyröiden tuijottaminen ja yhden verrattain lyhyen aikavälin tarkistelu ei kerro koko totuutta.
Tässä tietoa vertauksen taustasta
Tässä tietoa
Aikaperiodi on, niin kuin sanot, liian lyhyt pitkän aikavälin johtopäätösten tekemiseen. Korot ovat olleet tuon aikaperiodin aikana matalalla ja selittävät ainakin osan, kenties koko eron. Mutta kyllä tuosta jonkinlaisen johtopäätöksen tapaisen voi mielestäni tehdä vaikka tilastollinen varmuus onkin kyseenalainen (varmuus on ehkä 70% luokkaa). Ainakin sellaisen että yrityksen vakavaraisuudesta ei välttämättä ole sijoittajalle hyötyä niin kauan kuin korot ovat lähellä nollaa.
Olen nähnyt vastaavan tutkimuksen tai vertailun muualla, mutta en muista missä. Olisi kiva nähdä sama tutkimus joltain muulta markkinalta ja/tai aikaperiodilta.
Kai
Työkalu
Seuraavasta linkistä löytyy ilmainen työkalu noiden käppyröiden testaamiseen:
https://www.portfoliovisualizer.com/backtest-asset-class-allocation
Olen itse noita joskus pyöritellyt, mutta en ole ehkä keskittynyt koskaan pelkkiin arvo-osakkeisiin. Tällä hetkellä ei ole syytä tutkia enempää, kun on muita asioita menossa. Tuossakin työkalussa on ongelmana sen rajallisuus.