Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen talousarvioehdotus vuodelle 2014 julkaistaan kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla (www.vm.fi, suora osoite http://budjetti.vm.fi/) torstaina 8.8.2013 iltapäivällä.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa. Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Näin ollen valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Yritysten edellytyksiä työllistää ja investoida parannetaan voimakkaasti

Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan kevään kehysriihessä sovitusti 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus.

Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan pidemmällä aikavälillä olevan vaikutuksia mm. voiton siirtämiseen, investointien määrään ja investointien sijoittumiseen. Tätä kautta se luo edellytyksiä talouskasvun vauhdittumiselle. Muutos parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja tuo Suomen yhteisöverotason samalle viivalle naapurimaiden kanssa.

Vuonna 2014 käynnistetään kasvurahoitusohjelma vahvistamaan pääomasijoitusmarkkinoita ja tukemaan pk-yritysten kasvua. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa, joka käytettäisiin uuden kasvurahastojen rahaston perustamiseen. Tavoitteena on vähintään 100 miljoonan euron rahasto, johon sijoitukset tehdään markkinaehtoisesti. Osana kasvurahoitusohjelmaa Finnvera Oyj:lle ehdotetaan 5 miljoonan euron pääomalainaa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Alkavan kasvuvaiheen yrityksille tarjottavat rahastosijoitukset keskitetään Tekesin hoidettavaksi. Toimintaa varten perustetaan sijoitusyhtiö ja toimintaan arvioidaan käytettävän vuosittain 20 miljoonaa euroa.

Kasvua ja työllisyyttä tukevina kannustintoimenpiteinä myös kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 400 eurolla 2400 euroon.

Kasvupanostuksia infrastruktuuriin

Liikennepoliittisen selonteon hankkeita toteutetaan rahoittamalla perusväylänpidon momentilta tie-, meri- ja rataliikenteen ohjausjärjestelmän uusimista 16 miljoonalla eurolla, pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjauksia 5 miljoonalla eurolla sekä raakapuuterminaalien rakentamista 5 miljoonalla eurolla.

Käynnistetään Vt 4 Rovaniemen kohdan kehittäminen. Hankkeen kustannusarvioksi ja valtuudeksi ehdotetaan 25 miljoonaa euroa. Lisäksi käynnistetään Vt 5 Mikkelin kohdan kehittäminen (valtuus 27 miljoonaa euroa) ja Mt 101 Kehä I:n parantaminen (valtuus 32 miljoonaa euroa).

Vuonna 2015 voimaan tulevaan rikkidirektiiviin sopeutumista helpotetaan 90 miljoonan euron investointitukivaltuudella nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamiseen. Lisäksi energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 60 miljoonaa euroa, josta 20 miljoonaa euroa on varattu merituulivoiman demonstraatiohankkeelle.

Julkisten tietovarantojen avaamista jatketaan. Joukkoliikenteen reitti- ja aikataulutiedot sekä liikenneverkkotiedot muutetaan maksuttomiksi. Myös sää- ja tutkatiedot sekä lentokenttähavainnot tulevat maksuttomiksi. Julkisten tietovarantojen avaamiseen ehdotetaan yhteensä noin 6 milj. euron määrärahalisäyksiä vuodelle 2014.

Asuntojen korjaus- ja energia-avustuksia osoitetaan yhteensä 43 miljoonaa euroa. Hissiavustuksiin ehdotetaan lisättäväksi 3 miljoonaa euroa. Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä 10 miljoonalla eurolla. Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikka-avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 miljoonaa euroa. Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 040 miljoonan euron korkotukivaltuuksia sekä 285 miljoonan euron takauslainavaltuuksia. Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista ehdotetaan tuettavaksi korkotuen lisäksi 120 miljoonan euron investointiavustuksilla.

Enemmän käsipareja töihin

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi otetaan käyttöön joustava hoitoraha, mikä kannustaisi myös lyhyen osa-aikatyön tekemiseen. Alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille maksettava osittainen hoitoraha korvattaisiin uudella joustavalla hoitorahalla. Valtionosuuksia lisätään 11 miljoonaa eurolla uudistuksen aiheuttaman lisääntyneen päivähoidon tarpeen johdosta.

Osatyökykyisten työllistämisen toimenpideohjelma käynnistetään. Osatyökykyisten työllistymisen helpottamiseksi ehdotetaan osasairauspäivärahakauden enimmäiskestoa pidennettäväksi 150 päivään. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsemisen kriteerejä lievennetään.

Vahvempia hyvinvointipalveluja

Vanhuspalvelulain toimeenpanoon osoitetaan 54,5 miljoonaa euroa ja omaishoidon tukipalvelujen parantamiseen kohdennetaan edelleen 10 miljoonaa euroa.

Valtionosuuksiin lisätään 8,45 miljoonaa euroa oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen vuodelle 2014. Vuositasolla valtionosuuksien lisäys olisi 13,1 miljoonaa euroa. Lastensuojelun kehittämiseen suunnataan valtionosuutta 4,65 miljoonaa euroa.

Valtiontalouden tervehdyttämistä jatketaan

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen määrärahoiksi esitetään 53,9 miljardia euroa, mikä on 0,6 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2013 varsinaisessa talousarviossa.

Hallinnonalojen määrärahoissa on huomioitu hallituksen sopeutustoimet, jotka kohdistuvat laaja-alaisesti eri hallinnonaloille. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja talousarviovuonna nettomääräisesti noin puolella miljardilla eurolla vuoteen 2013 verrattuna.

Säästöjä kohdistuu mm. kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen, puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin sekä kehitysyhteistyömenoihin. Valtiontalouden määrärahatason alenemiseen vuoteen 2013 verrattuna vaikuttaa myös mm. viennin jälleenrahoituksen ja alusluototuksen siirtyminen Finnveran kautta toteutettavaksi.

Määrärahatasoa korottavat toisaalta hallituksen päättämät lisäpanostukset ja eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä valtion eläkemenojen kasvu.

Alijäämä 6,6 miljardia euroa

Budjettiehdotus on 6,6 miljardia euroa alijäämäinen, kun vuodelle 2013 on budjetoitu alijäämäksi 7,8 miljardia. Valtiovelka kasvaisi vuonna 2014 yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan 47,3 miljardia euroa, josta 40,2 miljardia euroa verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 1,3 prosenttia eli runsaat 500 miljoonaa euroa vuodelle 2013 budjetoituun verrattuna. Merkittävin verotuloja vähentävä veroperustemuutos on yhteisöverokannan alentaminen. Toisaalta mm. valmisteverotukseen kohdistuu veropoliittisia sopeutustoimenpiteitä, kuten alkoholijuomaveron, tupakkaveron, virvoitusjuomaveron, liikennepolttoaineiden veron ja sähköveron korotus.

Talouspolitiikan kokonaisuus

Vuoden 2014 talousarvioesityksen lisäksi valtiovarainministeri Urpilainen on antanut toimeksiannon valmistella julkisen talouden kestävyyttä vahvistavia rakennetoimia koskevan suunnitelman, joka käsitellään hallituksen budjettiriihessä 28.–29.8.2013.

Vuotta 2013 koskeva, nopeita työllisyyteen vaikuttavia toimia sisältävä toinen lisätalousarvioesitys valmistellaan elokuun aikana ja käsitellään niin ikään hallituksen budjettiriihessä.