Valtioiden velkaantuminen

Valtioiden velkaantumisesta puhutaan varmaan politiikan vuoksi useasti väärin. Halutaan antaa jonkunlainen kuva, mikä yleensä on väärä, mutta se väärä kuva tuottaa jotain hyötyä itse kertojalle. Tyypillisesti päivitellään valtioiden julkisen velan määrää, vaikka katsomalla tätä linkkiä:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2186rank.html

Tästä nähdään, että monella maalla on paljon velkaa jos vertaamme sitä kansantuotteeseen. Jos vielä lisäämme siihen yksityiset velat niin velkavuori vain kasvaa
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_external_debt

Huomataan, että engalnnilla esim. on 400% ulkopuolista velkaa. Jos taas huomioidaan vielä saatavat, niin
http://en.wikipedia.org/wiki/Net_international_investment_position
Saamme taas uudenlaisen kuvan. Suomellakin on enemmän saatavia kuin velkoja.

En tosiaan tiedä miksi tästä velka-asiasta annetaan paljon dramaattisempi kuva kuin mitä se on. Se on mielestäni tarpeeksi dramaattinen ilman tahallista vääristelyäkin.

3 thoughts on “Valtioiden velkaantuminen

  1. Totta

    Suomenkin velkaantumisesta puhuttaessa jätetään mainitsematta, paljonkon Suomella on finanssivarallisuutta. Ja sitä on paljon, pääosin velkakirjoina ja yritysomistuksina. Ainakin vuosi pari sitten Suomi oli mm. Sampon Lauri Uotilan laskelmien mukaan nettovelaton maa, kun koko tase otetaan huomioon. Tässä tosin voi kai olla vähän erilaisia laskutapoja, otetaanko vaikka eläkerahastot huomioon. Omaisuutta ne ovat, mutta eivät oikein realisoitavaa.

    Kreikallakin on runsaasti omaisuutta, joskaan ei juuri poliittisia haluja käyttää sitä velkojen hoitamiseen. No Kreikan kohdalla se toki on siltä osin hankalaa, että omaisuus on paljolti hankalasti realisoitavassa ja laman keskellä huonosti tuottavassa muodossa, vaikkapa kiinteistöinä.

     

  2. Bruttovelkojen esittämisen mielettömyyden

     

    näkee jos siitä, että Norja on tuossa CIA:n tilastossa velkaisuudessa sijalla 53. ja siten mm. Suomen, Tanska ja Argentiinan pahemmalla puolella (2010 arvio).

    Norja hirvittävä velka on 48,9 % BKT:sta, BKT on 414 Mrd, mutta samaan aikaan Government Pension rahastossa on varoja 556.8 Mrd.

  3. Valtioiden osalta pitäisi

    Valtioiden osalta pitäisi siirtyä enevissä määrin yritysten tilinpitoa muistuttavaan järjestelmään, jossa valtiolle luodaan tase, johon kirjataan kaikki saatavat ja velat. Tätä tasetta päivitetään sitten vuosittain valtion toteutuneen tuloslaskelman mukaisesti. Suomeessa VM ilmeisesti kartoittaa mahdollisuuksia ottaa käyttöön tälläinen kokonaisvaltaista valtion tasejärjestelmä. Kansainvälinen standarjea siitä on jo olemassa: IMF:n government financial statististical manual 2001. Yritysten velka-asemasta ei ole epäselvyyttä kirjanpitosäännösten takia. Miksi valtion velka-asema ei voisi olla yhtä selvä ?

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com