Finanssipolitiikasta ja julkisen talouden ohjauksesta tulee todennäköisesti yksi tulevien hallitusneuvotteluiden keskeisistä kysymyksistä.

Talousneuvostolle laadittu raportti ”Finanssipolitiikan instituutiot” osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun keinoista finanssipolitiikan kurinalaisuuden lisäämiseksi. Talousneuvoston sihteeristö julkisti raportin torstaina 16. joulukuuta.

Raportin kirjoituksista vastaavat Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman, aiemmin budjettipäällikkönä toiminut hallintoneuvos Timo Viherkenttä sekä ruotsalainen professori Lars Calmfors, joka toimii myös Ruotsin finanssipoliittisen neuvoston puheenjohtajana. Kirjoituksia kommentoivat johtaja Jaakko Kiander, budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ja johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkka. Lisäksi raporttiin sisältyy sihteeristön laatima taustoittava ja kokoava kirjoitus.
Raportissa keskitytään erityisesti julkisen talouden menosääntöjä koskevan menettelyn kehittämiseen sekä riippumattomien asiantuntijaneuvostojen merkitykseen finanssipolitiikan kurinalaisuuden lisääjänä. Suomessa finanssipolitiikan sääntöihin voidaan katsoa kuuluviksi lähinnä hallitusohjelmaan kirjatut tasapainotavoitteet sekä valtionhallinnon kehysbudjetointi. Valtiovarainministeriön työryhmä pohtii parhaillaan konkreettisia keinoja kehysmenettelyn uudistamiseksi ja siinä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Eurooppalaiset ylikansalliset instituutiot – mm. Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki – ovat viime vuosina suositelleet jäsenmailleen riippumattomien asiantuntijaelinten, eli finanssipoliittisten neuvostojen, perustamista valvomaan finanssipolitiikan toteuttamista. Suositukset nojaavat akateemiseen tutkimukseen ja positiivisiin kokemuksiin maista, joissa on jo entuudestaan ollut vastaavia instituutioita (mm. Alankomaat, Tanska ja USA).

Viime vuosina riippumattomia finanssipolitiikkaa valvovia elimiä on perustettu mm. Ruotsiin, Kanadaan ja Isoon-Britanniaan. Suomessa ei ole toistaiseksi katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä riippumatonta elintä valvomaan julkisen talouden vakautta. Talousasiantuntemusta hyödyntävä riippumaton arviointi on ollut Suomessa kaiken kaikkiaan hajautettua ja epäsystemaattista ja kaipaisi vahvistusta. Riippumattoman finanssipoliittisen arvioinnin vahvistaminen saa raportin kirjoittajilta kannatusta, joskaan yksimielisyyttä sen oikeasta toteutustavasta ei vallitse.

Suomessa käytössä olevista finanssipolitiikan säännöistä on keskeinen valtiontalouden kehysmenettely. Raportin kirjoituksiin sisältyy ehdotuksia menokehysjärjestelmän kehittämiseksi, menojen hallinnan ulottamiseksi valtiontalouden ohella myös kuntatalouteen sekä eläkejärjestelmän rahoituksen hallinnan uudistamiseksi.

Lisää tietoa: /keskustelunavaus-finanssipolitiikan-kurinalaisuuden-lisaamiseksi