Valtiovarainministeriö: Vientivetoinen kasvu jatkuu lähivuosina

Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %. Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 % ja vuoden 2013 kasvuksi 2,4%. (Lisää tietoa: valtiovarainministeriön taloudellinen_katsaus)

Vuoden 2010 aikana Suomen talous kääntyi laajapohjaisesti nousuun. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 3,6 %, josta merkittävä osa tulee kasvuperimästä. Vahva ulkoinen kysyntä nopeuttaa viennin kasvua, mikä johtaa käyttöasteiden nousuun. Sen seurauksena investointien odotetaan käynnistyvän ja talouskasvun laajenevan entisestään.

Vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 2,7 %. Kasvu on edelleen vientivetoista, mutta ei niin suuressa määrin kuin kuluvana vuonna. Investoinneissa talonrakennusinvestointien merkitys vaimenee ja yksityisen kulutuksen kasvu hieman hidastuu.

Vuonna 2013 kokonaistuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,4 %. Ennustejakson kohtalaisen hyvästä kasvuvauhdista huolimatta bruttokansantuotteen taso saavuttaa taantumaa edeltävän tasonsa vasta vuoden 2012 loppupuolella

Keskeisissä vientimaissamme Saksassa, Ruotsissa ja Venäjällä talouskasvu on vahvistunut, mikä lisää näiden maiden tuontikysyntää. Teollisuuden vientiodotukset olivat vuoden alussa varsin myönteiset. Viennin kasvu painottuu perinteiseen metalliteollisuuteen, sillä koneiden ja metallituotteiden vientitilaukset lisääntyivät viime vuoden aikana nopeasti. Myös kemianteollisuuden vientiodotukset olivat vuoden vaihteessa yhä erittäin myönteiset.  Sen sijaan elektroniikkateollisuuden tuotteiden vientikysynnässä epävarmuus jatkuu eikä puu- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti enää kasva viime vuoden tahtiin.

Palveluviennin kasvu jäänee tavaraviennin kasvua niukemmaksi, joten kokonaisuudessaan vienti kasvaa tänä vuonna 8 %. Tuonti kasvaa 6½% . Tänä ja ensi vuonna vienti lisääntyy euromääräisesti tuontia enemmän, mikä kohentaa tavaroiden ja palvelujen tasetta vaihtosuhteen heikkenemisestä huolimatta. Vaihtotaseen ylijäämä pysyy ennustejakson ajan 4 mrd. euron tuntumassa.

Työllisyys paranee

Työttömyysasteen ennuste on 7,6 % vuodelle 2011 eli vuosikeskiarvona mitaten se laskee miltei prosenttiyksiköllä viime vuodesta. Työllisyysasteen ennustetaan nousevan 69,1 prosenttiin.  Työttömyysaste alenee 7,2 prosenttiin vuonna 2012.

Työllisyysasteen nousua vauhdittaa se, että 15-64 -vuotiaiden määrän ennustetaan vähenevän tästä eteenpäin. Odotettavissa on, että työvoiman ulkopuolella olevat työllistyvät nyt entistä paremmin, mikä näkyy työllisyysasteen kohoamisena. Myös työttömien määrä vähenee, mutta pitkäaikaistyöttömyys vielä kasvaa. Vuosina 2012 ja 2013 työllisten määrä edelleen kasvaa. Kestää kuitenkin vuoden 2013 loppupuolelle, eli lähes neljä vuotta, ennen kuin työllisten määrä on samalla tasolla kuin suhdannetaantuman alussa.

Inflaatio kiihtyy tuntuvasti

Raaka-aineiden hintojen nousu yhdistettynä markkinakorkojen nousuun kiihdyttää kuluvan vuoden inflaation yli kolmen prosentin. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti elintarvike- ja energiaraaka-aineiden hintojen nousu kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla.

Nousevat asuntolainojen korot pitävät inflaation korkealla, ja vuonna 2012 sen ennustetaan olevan 2,7 %. Ennustejakson loppua kohti inflaatio hidastuu vähitellen 2 prosentin tuntumaan, kun raaka-aineiden hintojen nousu hidastuu ja rahapolitiikan kiristyminen hillitsee talouden kokonaiskysyntää.

Palkkojen nousu maltillista

Työllisyyden parantuminen lisää kaikkien kotitalouksien palkkatuloja ja kotitalouksien luottamus tulevaan on säilynyt hyvänä sekä kulutushalut ovat korkealla. Toisaalta palkkamaltti ei ole merkittävästi lisäämässä yksittäisen työnsä säilyttävän palkansaajan nimellisansioita ja inflaation odotettu kiihtyminen on viemässä reaalipalkkojen kehityksen negatiiviseksi. Lisäksi verotukseen kohdistuu pikemminkin nousu- kuin laskupaineita.

Vuonna 2011 maaliskuun alkuun mennessä tehtyjen ja vuotta 2011 koskevien palkkaratkaisujen taso on liikkunut puolentoista kahden prosentin vaiheilla. Yleiskorotukset ovat olleet edellisvuotta korkeampia, mutta edelliseltä vuodelta tälle vuodelle välittyvä korotusvaikutus pienenee verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ennusteessa on oletettu vielä tekemättömien palkkaratkaisujen noudattavan kevään aikana jo tehtyjä sopimuksia, mistä seuraa, että ansiotason nousu kiihtyy tänä vuonna maltillisesti edellisestä vuodesta. Ansiotasoindeksin nousun arvioidaan siten kiihtyvän edelleen vuosina 2012 ja 2013.

Yksityisen kulutuksen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 2 % ja ensi vuonna 1,8 %.

Kotitalouksien kulutusaikeet ylittänevät tulojen kasvun, joten säästämiskäyttäytyminen kääntynee tänä vuonna laskuun ja kulutuksen kasvun kiihtyessä ennusteperiodin loppua kohti trendi säilyy myös ensi ja seuraavana vuonna. Velkaantumisaste ylittänee jo 120 % käytettävissä olevista tuloista vuonna 2013. Korkotason nousu heijastuu suomalaisiin kotitalouksiin eurooppalaisia huomattavasti nopeammin, koska Suomessa kotitalousluottojen korot on sidottu kansainvälistä käytäntöä keskimäärin selvästi lyhyempiin viitekorkoihin.

Ennustettu talouskasvu ei vakauta julkista taloutta riittävästi

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä kääntyi alijäämäiseksi vuonna 2009 ja pitkä ylijäämien ajanjakso päättyi. Vuosien 2009 ja 2010 alijäämä pysyi kuitenkin pienempänä kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa asetettu kolmen prosentin alijäämäraja. Julkisen talouden tila kohenee tänä vuonna talouden elpymisen, veronkorotusten ja määräaikaisten elvytysmenojen poistumisen seurauksena.

Julkisyhteisöjen alijäämä on kuluvana vuonna 0,9 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Ilman uusia rahoitusasemaa vahvistavia toimia julkinen talous pysyy kuitenkin lievästi alijäämäisenä myös lähivuosina. Ennustettu talouskasvu ei yksinään vakauta julkista taloutta riittävästi. Vaikka velkaantuminen on nopeata, ei julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylitä vakaus- ja kasvusopimuksessa EU-maille asetettua 60 prosentin rajaa ennustejakson yli vuoteen 2015 ulottuvalla tarkastelujaksolla.

Poikkeuksellisen syvän taantuman jälkeen taloudellinen aktiviteetti on virinnyt talouden toimijoiden luottamuksen palauduttua. Talouskriisin jäljiltä valtiontalouden rahoitusasema on kuitenkin edelleen heikko. Suhdanneherkimpien tuloerien tuntuvan alenemisen ja elvyttävien toimenpiteiden jäljiltä valtion kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli viime vuonna 5,4 % suhteessa kansantuotteeseen. Talouden elpymisen myötä valtion saamat verotulot kääntyivät viime vuonna kasvuun. Tänä vuonna verotulojen kasvu nopeutuu edelleen veropohjien myönteisen kehityksen ja välillisen verotuksen kiristämisen seurauksena. Valtiontalouden alijäämä supistuu mutta on ensi vuonna vielä 3,7 % suhteessa kokonaistuotantoon. 

Kuntien velan kasvu on viime vuosina ollut nopeaa. Kuntien lähivuosien tulonäkymät ovat verrattain hyvät. Mikäli menojen kasvu pysyy maltillisena, kuntatalouden rahoitusasema säilyy lähellä tasapainoa. Tällöin myös velkaantumisen kasvu ainakin tilapäisesti hidastuu.

Työeläkelaitokset ovat selvästi ylijäämäisiä, mutta ylijäämän ennustetaan pienentyvän hieman työeläkemenojen kasvaessa nopeasti alkaneella vuosikymmenellä. Muut sosiaaliturvarahastot eli Kansaneläkelaitos ja Työttömyysvakuutusrahasto ovat lähellä tasapainoa.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com