Valtiovarinministeriö: Valtiontalous tasapainottuu vuodesta 2013 alkaen

Valtiontalouden alijäämä on tänä vuonna noin 4,6% BKT:stä (7,5 Mrd€). Hallituksen päättämät säästöt tasapainottavat valtiontaloutta vuodesta 2013 alkaen selviää menokehyksen tunnuslukuja koskevasta raportista

Vuoden 2012 lisätalousarvioesitys

Hallituksen vuoden 2012 lisätalousarvioesityksessä menoja lisätään 224 milj. eurolla pääasiassa työllisyyttä tukeviin toimiin, yritysrahoitukseen ja koulutukseen. Tuloarviota korotetaan 97 milj. eurolla johtuen pääasiassa uusista verotulojen kertymätiedoista sekä makrotaloudellisten oletusten muuttumisesta. Lisäksi tuloarviota nostaa Islannin päätös lyhentää velkaansa aiemmin ennakoitua nopeammin. Vuoden 2012 talousarviomenojen loppusumma olisi siten 52,7 mrd. euroa ja tulojen 45,3 mrd. euroa, eli valtion budjetti olisi 7,5 mrd. euroa alijäämäinen vuonna 2012  (alijäämä on noin 4,6% BKT:stä; piksu toimituksen huomio).

Valtiontalouden tarkistetut kehykset vuosille 2013 – 2016

Hallitus päätti neuvottelussaan 22.3.2012 vuoden 2015 tasolla nettomääräisistä 1,2 mrd. euron menosäästöistä sekä 1,1 mrd. euron veronkorotuksista. Sopeutustoimenpiteet on sisällytetty vuosien 2013 – 2016 kehyspäätökseen.

Valtiontalouden menokehykseen kuuluvien menojen taso on v. 2013 n. 42,4 mrd. euroa, mikä on noin 0,5 mrd. euroa enemmän kuin lokakuun kehyspäätöksessä. Kehyksen ulkopuolella ovat suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot ja asumistuki, sekä muun muassa valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä. Kehyksen ulkopuoliset menot ovat arviolta n. 11,7 mrd. euroa v. 2013, mikä on noin miljardi euroa enemmän kuin edellisessä kehyspäätöksessä. Suurin tasoa nostava tekijä olivat finanssisijoitukset mm. viennin jälleenrahoitukseen.

Valtion budjettitalouden menot kasvavat nimellisesti vuosina 2013 – 2016 keskimäärin noin 1 % vuosittain. Reaalisesti menot alenevat vastaavalla ajanjaksolla keskimäärin noin 1 % vuodessa. Kehyskaudella menoja alentavat osaltaan hallituksen päättämät menosäästöt. Menoja kasvattavat lisäpanostukset mm. nuorten syrjäytymiseen, aktivoinnin lisäämiseen työllisyys- ja koulutuspoliittisilla toimilla sekä poliisin toimintaedellytysten turvaamiseen. Lisäksi ikäsidonnaiset menot, valtionvelan korkomenot ja vuosittaiset indeksikorotukset nostavat menotasoa.

Budjettitalouden varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella 2013 – 2016 keskimäärin noin 4,3 % vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan hieman tätä enemmän, noin 4,8 %. Talouskasvun ja veropohjien kasvun hidastuessa kehyskauden loppua kohden myös verotulojen kasvu hidastuu. Tuloarvioissa on pyritty huomioimaan kehyspäätöksen yhteydessä tehdyt veroperuste- ja muut ratkaisut. Suurin merkitys tuloarvioille on arvonlisäveron verokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksella sekä ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista luopumisesta vuosina 2013 ja 2014. Lokakuun kehyspäätöksen mukaisiin tuloarvioihin nähden arvio budjettitalouden tuloista on noussut noin 0,5 mrd. euroa v. 2013.

Valtionvelan arvioidaan kehyskauden 2013 – 2016 aikana kasvavan noin 18 mrd. eurolla.

Related Posts

Talous

Evergrande ei ole Lehman 2.0

Kiinalainen kiinteistöjätti savuaa pahanpäiväisesti

Tuoreen markkinapaniikin yleisimmin käytetyksi selitykseksi kapuaa Kiinan suurimman kiinteistöyhtiön Evergranden maksukyvyttömyys. Sillä on vaatimattomasti 300 miljardin velkavuori, josta erääntyy lähipäivinä usea miljardi.

Korkojaankaan

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com