Vanhat asunnot halpenevat ja uudet kallistuvat

   Asuntojen hintakehityksessä ollaan Hypoteekkiyhdistyksen Q2/2012 asuntomarkkina-analyysin mukaan nyt vuositasolla 1 – 2 %:n hintamuutoksessa. Korkea inflaatio Suomessa, nyt 3,1 %, tarkoittaa sitä, että asuntojen reaalihinnat ovat miinuksella. Tämä ei kuitenkaan koske uusasuntotuotantoa, jossa hinnoittelumalttia ei ole näkynyt. Uusissa asunnoissa hintojen nousu on n 5-6 % / v joka on inflaation jälkeenkin reaalisesti 2-3 % samaan aikaan kun hintataso muutenkin on erityisesti pääkaupunkiseudulla jo hyvin korkea ja se on jo iskenyt kuluttajien ostovoiman kattoon. Talouskriisin myötä korkeita rakennuskustannuksia pitäisi voida nyt alentaa ja hyödyntää tilanne rakentamalla mahdollisimman paljon kohtuuhintaisia perheasuntoja pääkaupunkiseudulle. Sekä omistus- että vuokra-asuntoja.

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta varoittavat ylivelkaantumisen kasvusta. Nyt tarvitaan omarahoitusosuuden puskureita, korkojen nousun stressitestejä ja velkaantumismalttia

Tässä tilanteessa yltiöhalpojen korkojen ei pitäisi antaa hämätä kuluttajaa liialliseen velkaantumiseen. Max 90 %:n luototusaste, lainaa vain tulojen puitteissa vähintään 6 %:n stressitestillä ja vapaavuosista pidättäytyminen ovat perusneuvoja asuntovelallisille. Halpojen korkojen aikana asuntolainan kk-maksut olisi suunnattava lainan lyhenemiseen eikä lyhennysvapaan avulla kulutukseen.

Hypoteekkiyhdistyksen asuntomarkkinapuntari (Lähde: Hypoteekkiyhdistyken Q2/2012 asuntomarkkina-analyysi)

Related Posts

Salkun rakenne

Kaizun salkkussa paniikkimyyntejä kvartaalin Q3/2026 aikana, tuotto oli 3,99 %

Kaizun salkku tuotti kvartaalin Q3/2026 aikana 3,99% samalla kun pohjoismainen vertailuindeksi OMXN40 laski 0,79%.  

Jouduin paniikinomaisesti  säätämään salkun koostumusta. Myin riskiset tekoäly-yhtiöt ja  viimeisetkin It- yhtiöt

Yhteiskunta

Suomi on johtava sosialistimaa, jossa lähes 60% bruttokansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin päätösten perusteella

Suomi on OECD:n tilaston mukaan maailman johtava sosialistimaa kun mittarina käytetään julkisen sektorin osuutta bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin päätösten pohjalta jaetaan meillä suurempi osuus bruttokansantuotteesta kuin