Velkaelvytys heikentää kilpailukyvyn noin vuoden viiveellä

Suomalaisten ekonomistien parissa on viimeisten parin vuoden aikana keskusteltu siitä miten velkaelvytys heikentää talouden kilpailukykyä. Mutta miten nopeasti tuo kansantalouden kilpailukyvyn menetys tapahtuu? Tästä on kovin vähän arvioita. Näyttäisi siltä, että negatiiviset vaikutukset näkyvät Suomen taloudessa noin vuoden tai puolentoista vuoden viiveellä.

Mekanismi menee siten, että kansantalouteen otettu velka kiertää pääsääntöisesti palkkojen kautta kulutukseen. Jos valtio ottaa velkaa ja syöttää sen kansantalouteen, johtaa se aina ennen pitkää siihen, että palkkataso nousee ja vientiteollisuuden kilpailukyky heikkenee samalla kun yleinen kustannustaso nousee. Negatiiviset vaikutukset kumuloituvat yhteiskuntaan sinä aikana kun tuo otettu velkaraha kiertää yhteiskunnassa. Tuo aika on karkeasti arvioiden puolentoista vuoden mittainen.

Raha kiertää kansantaloudessa jopa 2 kertaa vuodessa palkoista takaisin palkkoihin

Raha kiertää nykyään yhä vinhemmin. Rahan kiertonopeudesta on erilaisia arvioita ja USA:n osalta jopa tilastotietoa, joka osoittaa että rahan kiertonopeus palkoista yrityksille(ja valtiolle) ja takaisin palkkoihin on jossakin välillä 0,8…2 kertaa vuodessa.

Valtion, yritysten ja yksityisten ottama velkaraha kiertää useita kierroksia ennen kuin se häviää ulkomaille. Suomessa ulkomaankaupan osuus on noin 40% bruttokansantuotteesta, ja voidaan arvioida että joka kierroksella noin 40% valuu ulkomaille, ja maahan otettu velka on parin kierroksen jälkeen pääosin liudentunut ulkomaisiin käsiin ja hävinnyt maasta. Tuo pari kierrosta, puolitoista vuotta, on siis se aika, jossa negatiiviset, kustannustasoa kasvattavat vaikutukset on aikaansaatu.

Suomi on ketterä

Ulkomaankaupan osuus on monissa maissa paljon pienempi kuin Suomessa. Ulkomaankaupan osuus on esimerkiksi USA:ssa vain noin kymmenen prosentin luokkaa ja otettu velka jää sen vuoksi paljon pidemmäksi aikaa kiertämään maan talouteen. Ja velkarahan vaikutukset ovat siellä luonnollisesti pidempiaikaisia. Vuoden 2009 velka"elvytyksen" negatiiviset vaikutukset kumuloituvat amerikkalaiseen yhteiskuntaan noin kolmen vuoden ajan kun taas vuoden 2009 velka"elvytyksen" vahingot näkyvät jo täysimääräisinä meidän pienessä ja avoimessa kansantaloudessamme. Tämä on meidän etumme. Olemme tarvittaessa pieniä ja ketteriä. Nopeammat muutokset ovat mahdollisia silloin kun me niin päätämme. Pieni laiva kääntyy nopeammin kuin suuri.

Palkkamaltista puhuminen ei auta

Miten asiaan sitten kannattaisi tarttua? Eräs mahdollisuus on soveltaa palkkamalttia. Tämä toimii niin kauan kuin meillä on monopoliasemassa olevia työntekijöiden ja työnantajien edustajia, jotka voivat sopia maan palkkatasosta.

Mutta yhteiskunta ei perustu pelkästään monopoleihin. Yksityisillä työntekijöillä on henkilökohtaisesti ja yritystasolla mahdollisuus vaikuttaa palkkaansa eikä voi vaatia että yksittäinen ihminen tuntisi suurta solidaarisuutta yhteiskuntaa kohtaan. Tarvitaan muitakin keinoja kuin palkkamaltista puhumista. Yksinkertainen keino on valtion velanotosta pidättäytyminen. Kun yhteiskunnassa ei kierrä tuottavuustasoon nähden ylimääräistä rahaa niin loppujen lopuksi kustannustaso asettuu oikeaksi. Tämä on markkinataloutta.

One thought on “Velkaelvytys heikentää kilpailukyvyn noin vuoden viiveellä

  1. Pari huomiota:

    Velan

    Pari huomiota:

    • Velan ottamisella on joskus hyviäkin vaikutuksia. Osa velasta saattaa mennä tuotannollisiin investointeihin ja joskus velan ottamisella voidaan hieman väliaikaisesti tasata elämää silloin kun tulee yllättävää työttömyyttä etc….
    • Velan haitalliset vaikutukset eivät pääty siihen kun velka on käytetty niin kuin tässä annetaan ymmärtää. Velka on myös maksettava takaisin. Ja vieläpä korkojen kera.

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com