Venäjän kuluttajat ja sijoittajat tuskin huomaavat Ukrainan kriisiä

Miten rahamarkkinat rankaisevat Venäjää ja venäläisiä siitä, että maa joutuu osalliseksi sotilaalliseen konfliktiin kertoo paljon siitä miten rahamarkkinat yleisesti regoivat poliittiseen epävakauteen. 

Ruplan kurssin ja venäjän RTS indeksin kehitys (Lähde: Yahoo)

Venäläinen kuluttaja ja työssäkävijä tuskin huomaa muutosta elintasossa

Tavallinen venäläinen näkee länsimaisten elintarvikebrandien häviämisen ohella aika vähän muutosta. Muutokset tulevat ruplan kurssin kautta. Ostovoima vähenee.

Ruplan kurssi on laskenut muutamia prosentteja vuoden takaisesta ja tuosta pudotuksesta osa näkyy vähittäiskaupan hinnoissa. Ulkomaiset tavarat kallistuvat. Mutta vain osa on ulkomaisia tavaroita ja vain osa ulkomaisten tavaroiden hinnasta aiheutuu tuontihinnasta. Ruplan kurssin muutaman prosentin laskusta aiheutuu kenties vain alle prosentin lasku ostovoimaan. Siis kaikenkaikkiaan varsin huomaamaton muutos.

Kriisiä automaattisesti seuraava kuluttajien luottamuksen putoaminen aiheuttaa merkittävämpiä seurannaisilmiöitä. Luottamuksen heikkeneminen vähentää kulutushaluja ja hidastaa talouskasvua ainakin hetkeksi.

Venäläinen sijoittaja joutui kärsimään pienen kesädropin kokoisen tappion

Sijoittajiin kohdistuva rangaistus käy ilmi oheisen kuvaajan venäjän pörssin RTS indeksin kehittymisestä. (Indeksi on tässä muunnettu USD määräiseksi, jotta se olisi vertailukelpoinen muiden sijoitustuotteiden kanssa.)

Indeksi on vuoden 2013 loppupuolelta laskenut runsaat 10% ja sijoittajien kokema rangaistus Ukrainan kriisistä on siis varsin vaatimatonta luokkaa.

Mutta RTS indeksi on jo puoliutunut parhaista vuosistaan ja kaikenkaikkiaan sijoittajat ovat joutuneet kantamaan venäjän poliittisen riskin taakkaa jo pidemmän aikaa. Suuri osa huolesta oli jo ennen Ukrainan kriisiä hinnoiteltu mukaan venäläisiin osakkeisiin.

Poliittinen riski aiheuttaa pitkäaikaista merkittävää alihinnoittelua. Mutta sijoittajat ovat tottuneet tuohon alihinnoitteluun eikä yksittäisen kriisi sen takia tunnu merkittävältä. 

Vaikutukset tulevat pidemmällä ajanjaksolla

Pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikeampi arvioida:

  • Yritykset alkavat karttaa Venäjälle suuntautuvia tehdas- ja teknologiainvestointeja
  • Venäjän poliittisen johdon arroganssi aiheuttaa samanlaisen reaktion myös kansassa, joka muuttuu poliittisen johtonsa kaltaiseksi. Tästä on pitkäaikaisia seurauksia, joiden suuruutta on vaikea arvioida. 
  • Ruplan heikkenevä kurssi parantaa pienyritysten kilpailukykyä ja saattaa pitkällä aikavälillä korjata maan teollista rakennetta ja elintasoa.

Pidempikaikaiset vaikutukset eivät välttämättä ole suuria, mutta niiden kokoa on vaikea arvioida.

 

 

9 thoughts on “Venäjän kuluttajat ja sijoittajat tuskin huomaavat Ukrainan kriisiä

  1. Ongelmia on

    Venäjä luultavasti kestää eristyksen, mutta monelle muulle tulee ongelmia. Venäjä on tottunut olemaan eristyksessä ja se voi tehdä sille hyvääkin. Niin monet venäläiset mielellään tuhlaavat rahansa ulkomailla, sen näkee monissa maissa turisteista. Viisumeiden saannin vaikeus aiheuttanee Venäjän kotimarkkinoiden kehittymistä ja lomailua vaikka Krimillä. Eurooppaan tuo voi iskeä lujaakiin mm. lentoliikenteen kautta. Meidän lentokommunikointi vaikeutuisi Venäjän kiellettyä ylilentonsa. Moniin paikkoihin Aasiassa Suomesta ei enää voisi lentää samalla koneella kahdesti päivässä. Tulisi isoja ongelmia niin aasialaisille turisteille sekä eurooppalaisille liikemiehille lentoyhteyksien heikennyttyä. Turkille tämä voisi tehdä hyvää. Täytyy tutkia markkinoita Turkin suunnassa.

    http://yle.fi/uutiset/venaja_uhkaa_lentoyhtioita_jos_pakotteita_kiristetaan/7457893

    1. Elintarviketeollisuutemme kierää pakotteet

      Pakotteet ovat minun mielestäni Venäjän tapauksessa täysin hampaattomia kun tavara virtaa vapaasti Intian, Kiinan, Valkovenäjän, Kazakstanin, …  kautta. Venäläiselle liikemiehelle ei ole mikään ongelma käydä tilaamassa

      Valkovenäläiseltä elintarvikevalmistajalta "Lukashenka Finlandia mashna OLTERMANNI" nimistä juustoa. Tuo valkovenäläinen juustola ostaa raaka-aineen, siis juustot, valmiiksi paketoituna Suomesta. Kyseessä on siis suomalainen oltermanni juusto joka kiertää Valkovenäjän kautta Venäjälle eikä venäläinen kuluttajakaan ei hämmenny. Hän tietää että saa samaa Oltermannia kuin ennenkin.

      .

      1. Filtteriä

        Tuohon en osaa paljoa sanoa, mutta kannattaa näitä lännenkin juttuja kuunnella filttereiden lävitse. Venäjä tuo EU:sta paljon palveluita eli suomennettuna se ostaa EU:hun paljon työpaikkoja. 

        http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/countries/russia/

        Venäjä tuo taas EU:hun paljon raaka-aineita joilla on maailmanmarkkinat. Tuo tapa tuo Venäjälle rahaaa, mutta ei työtä. Mikäli öljy ja kaasu laitetaan boikottiin se nostaa Venäjän kauppaamien tavaroiden hintoja. Tämä kompensoi ainakin osittain näiden tuotteiden logistisia vaikeuksia. Kaasua on vaikea kuljettaa ainakin putkea pitkin jos putken päässä oleva ostaja ei halua sitä ostaa. 

        Ei kauheasti kannata olettaa noiden suurten energiayhtiöiden rahapulaan vaikka Rosneftin rahanpyyntö kovasti aktiivisesti uutisoitiin täällä. Gazpromin kassavirta on ollut vuosina 2010-2013 lähes 120 miljardia positiivinen. 

        http://www.marketwatch.com/investing/stock/gzpfy/financials/cash-flow

        Ja jos katsotaan rosneftia niin varsin kovia lukuja on silläkin.

        http://www.investing.com/equities/rosneft-gdr-cash-flow?cid=13707

        Voihan tuo olla ihan peliäkin, että annetaan ymmärtää sanktioiden olevan nyt jo tehokkaita ja niiden koventaminen tarpeetonta.

         

        Mitä tulee taas Oltermanin myyntiin Venäjällä niin tuohan on Venäjän asettama (vasta)pakote. He ovat itse arvioineet, että juustopakote aiheuttaa heille vähiten haittaa ja jopa mahdollisesti tuottaa jotain hyötyäkin. Olterman saa brändinä jonkinlaisen hinta/luotettavuuskolauksen ja mikäli niissä pitkään kuljetetuissa juustoissa on jotain laatuongelmia niin laatuvahinkokin on ilmeinen.

        Mielestäni näissä pakotteissa kannattaisi olla kovasti varovaisia. Meillä eurooppalaisilla on vahva usko voimakkaan keskinäisen taloudellisen kanssakäymisen sotaa ehkäisevästä voimasta. Siksihän EU:kin alunperin luotiin. Venäjällä ja myös Kiinalla on taas historiallinen tieto monenlaisista talouspakotteista ja pyrkimyksestä siihen että talous lyödään pakotteilla lännen toimesta lyttyyn jos pystytään. He pelkäävät taloudellisia sidonnaisuuksia. Voi vaan arvata miten näissä molemmissa maissa politbyroon syövereissä mietitään keinoja miten enemmän ja enemmän he voivat tukea omaa teollisuuttansa ja vaikeuttaa vieraitten maiden vaikutusvaltaa. Tuosta oman teollisuuden kasvavasta tukemisesta on ollut monessa maassa jo merkkejä. 

         

      2. Isolationismi ei toimi

        Ei ainakaan talouden kannalta myönteisesti. Olen kirjoittanut aiheesta seikkaperäisesti joten en toista itseäni. Mutta jos isolationismi ja protektionismi toimisivat tarkoitetulla tavalla, Pohjois-Korea olisi upporikas.

      3. Aste-eroja on joka asiassa

        Maailmassa ei ole yhtään maata, joka ei suojelisi jollainlailla kotimarkkinoitaan. Eri maat suojelevat vain eri tavalla. Japanilla on hyvin vahva kulttuurellinen suoja ja sinne on ulkomaalaisten hyvin vaikeaa päästä. Yhdysvaltalaiset ohjaavat yrityksiä vahvasti vaikkapa patenttioikeudenkäynneillä ja Kiina taas kiristää yrityksiä tekemään sinne tehtaita. Ei sellaista kuin vapaata ja oikeudenmukaisuutta ole olemassakaan, verotarkastuksia tulee helpommin ulkomaalaisille kuin muille, oikeastaan maasta riippumatta.Googleen jos laittaa hakusanan 'WTO Suspect' vastauksia tulee liki 15 miljoonaa.

        Mikäli ajattelisimme pareto-optimia niin se ei olisi täydellinen vapaakauppa. Köyhien maiden yritykset eivät pääsisi nousemaan kun he eivät saisi tarvittavaa etua voimakkaita kilpailijoita vastaan. Ja voimakkaat yritykset nousisivat liian vahvoiksi jotka estäisivät uusien yrityksien nousun.  Voi olla, että Venäjälle on parempi, että hyvää Oltermannia ei päästetä niille markkinoille, jotta heidän omalle meijeriteollisuudelle olisi kasvutilaa. Jonkun ideaalimarkkinamallin vastaus optimille on täydellinen kaupanvapaus, mutta se on vain laboratoriossa saatava tulos. 

      4. pari asiaa



        Vapaan kaupan ja talouden -vaikka ne eivät toki täydellisenä toteudu tai tarvitsekaan – etu on, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan voi hankkia sieltä mistä saa hyvää halvalla, kunhan pitää huolen ostovoimastaan. Edes USA tai EU eivät voi tuottaa kaikkea itse, vaikka ovat jättiläisiä. Työnjaon mielekkyys on kv-talouden ydin.

        Toinen asia, ellei tämäkin nyt ole propagandaa (lähteenä on tiemmä venäläinen Kommersant, käännöksen löysin norjaisesta DN:sta): Rosneft vähentää väkeä vaikeassa tilanteessa noin tuhat henkeä, ja anoo valtiolta 45 mrd taalan tukiluottoa.

        Heikki

         

         

      5. Rosneft+muuta

        Ei kukaan epäile työnjaon siunauksellisuutta. Joskus vaan täydellinen kilpailu ei ole se optimaallisin asia varsinkaan yksittäiselle maalle. 

        Rosneft on vähentämässä pääkonttoristaan noin 1000 henkilöä. Tuo on aika pieni määrä kun porukkaa  on töissä noin 166 000. Ja kun katsoo sen viimeisen neljänneksen tulosta ei tuota yritystä saa kovinkaan helposti kriisiyritykseksi. Tuo valmiusluotto mitä se haki on juuri se asia mihin viittasin .

        Yritys teki loistavan tuloksen ja myös omaa hyvän kassavirran ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tuo on ollut loistava sijoitus esimerkiksi osinkojen suhteen. Vuodesta 2006–>2013 osinko on kasvanut vuosittain 1,33 rub –>12,85 ruplaan/osake. Heidän www-sivuilla on historiaa vuodesta 1999 ja joka vuosi osinko on kasvanut.

        Tuotannosta yritys kertoo seuraavaa:" IN 2013 THE COMPANY’S LIQUID HYDROCARBONS PRODUCTION AMOUNTED TO 4,196 th. bpd, WHICH IS A 72% INCREASE, YEAR-ON-YEAR."

        Noilla on iso integrointi TNK-BP suhteen, mutta ei noilla rahat ole loppu. Arktisilla alueella poraus ilman länsiteknologiaa vaikeutuu (ja tulee isompi riski luonnonkatastrofille), mutta heillä on taatusti keinonsa kiertää noita pakotteita.  On pakotteista haittaa, mutta eiköhän niiden vaikutuksia liioitella. Rosneft on ollut ostamassa Seadrilliä, mutta eiköhän se ole mennyt puihin, ehkä noiden pakotteiden vuoksi. http://www.rosneft.com/news/pressrelease/240520143.html
        http://www.ft.com/intl/cms/s/0/12e3003a-18c2-11e4-a51a-00144feabdc0.html#axzz3CkE8fdm3

         

         

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Home bias

Termi on määritelty esim. tuossa. Nojaaminen yhteen maahan, jollaiseksi EU:nkin vallan hyvin voi laskea (siis onko USA varmasti vain yksi kansatalous?), sisältää riskin.

Toisaalta me kaikki

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com