Veronmaksajat: Pienten palkkojen verotus on Suomessa kevyttä

    Pienten palkkojen verotus on Suomessa jopa kevyempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu muita maita kireämmäksi. Esimerkiksi 25 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa 2,4 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin eurooppalaisissa vertailumaissa. Sen sijaan hyvää 59 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa jo 2,8 prosenttiyksikköä ankarammin.

Tulokset käyvät ilmi Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 -selvityksestä, jossa vertaillaan työn verotusta 18 OECD-maassa* neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

”Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Progression kireys näkyy jo keskituloisella palkansaajalla, jonka lisätuloa verotetaan Suomessa 5,7 prosenttiyksikköä kireämmin kuin muissa Euroopan maissa”, Punakallio toteaa.

Meneillään oleva velkakriisi on vaikuttanut eurooppalaiseen veropolitiikkaan, sillä monet maat ovat ryhtyneet kiristämään kulutusverojaan sekä leikkaamaan menojaan. Lisäksi on kiristetty pääomien verotusta ja lykätty tai peruttu aiemmin tehtyjä veronkevennysohjelmia.

Työn verotus on pysynyt vertailumaissa lähes ennallaan. Britanniassa, Espanjassa, Italiassa ja Ranskassa on kuitenkin kiristetty hyvätuloisimpien palkkaverotusta, mutta kiristykset ovat koskeneet niin korkeita tuloja, että ne eivät juurikaan näy tämän vertailun palkkatasoilla.

”Kestävän ratkaisun hakeminen talouskriisiin edellyttää talouskasvua edistävää veropolitiikkaa ja rakenteellisia uudistuksia. Siksi on hyvä, että eri Euroopan maissa on haettu mahdollisia veronkiristyskohteita ensisijaisesti kulutusverotuksen puolelta, ja vastaavasti vältetty työn verotuksen kiristämistä.” 

 

* Selvityksen maat ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi, Viro, Britannia, Norja, Ruotsi, Sveitsi, Tanska, Australia, Japani, Kanada ja Yhdysvallat.

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 -selvitys (pdf)
Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011, tiedotustilaisuuden kalvot (pdf)

 

Related Posts

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee

Sijoittaminen

Muista Etelä-Korea – etenkin muistien takia

Puolijohde- ja muistipiirijätit ovat kuuluneet tekoälybuumin suurimpiin voittajiin, joten AI-investoinnit ovat näkyneet myös joidenkin isohkojenkin reunamarkkinoiden tuotoissa, vaikka itse ilmiö mielletään usein yhdysvaltalaiseksi.
Tekoälysektorin nousukiito iski