Huomenna on jälleen se päivä, kun verottaja hyvittää edellisenä vuonna liikaa maksetut verot takaisin yli 3 miljoonalle suomalaiselle. Itsekin kuulun palautusten saajien joukkoon. Mitäpä sitä valittamaan, eivätkö joululahjarahat kelpaa? Ja eikö ole vain hyvä asia, että raha siirtyy kulutukseen juuri joulumyyntien aikaan?

Todellisuudessa minulle tänäkin vuonna maksettava veronpalautus on lainaa, jonka valtio ja kaupunki ovat minulta ottaneet 0,5 %:n vuosikorolla käyttöönsä. Verottajan kaavailemassa reaaliaikaisessa verotusjärjestelmässä tätä ei tapahtuisi, vaan minulla olisi kuukausitasolla veroteknisesti lähes oikea määrä rahaa käytössäni. Raha, joka nykyjärjestelmässä makaa verottajan hoivissa, palautuu kulutukseen ja ohjautuu sijoituksiin tehokkaasti, tasaisesti pitkin vuotta. Myös julkisyhteisöjen talouden kannalta vakaampi kassavirta olisi hyvä asia. Joulumyyntiin menevä rahamäärä saattaisi ehkä väliaikaisesti laskea, mutta ylipäätään rahan kierto olisi nopeampaa. Tällä tuskin on negatiivisiakaan vaikutuksia kansantalouden kannalta. Toisaalta päästään myös eroon siitä pienestä nykyjärjestelmän ongelmasta, että osa veronpalautuksista jää joka vuosi nostamatta, kun palautuksiin oikeutetut eivät tietojaan ilmoita eikä niitä Verohallintokaan onnistu kaivamaan esiin. Viime vuonna summa oli parin miljoonan euron luokkaa.

Reaaliaikaiseen verotukseen siirtymisen yhteydessä olisi aihetta myös pohtia verojärjestelmää syvällisemmin luopua verotuksen nykyisistä muutamista tuloportaista ja tehdä progressiosta jatkuva. Näin voitaisiin myös vähentää kannustinloukkuja, kun pieni lisätulo vaikkapa kulukorvauksen muodossa ei johtaisi yhtä äkilliseen veroprosentin nousuun. Toki niin kauan kuin progressiivisella verotuksella on Suomessa laaja yhteiskunnallinen hyväksyntä, ei välttämättä kannata harkita esimerkiksi Viron mallin mukaista tasaveroa vaan ainoastaan säätää nykyjärjestelmää paremmaksi. Jokseenkin todennäköistä on kuitenkin se, että keskituloiset edelleen maksavat suurimman osan Suomen verotulokertymästä, ja poliittisen kentän vasemmalta laidalta ajoittain ehdotetulla suurimpien veroluokkien kireämmällä verotuksella ei valtiontaloutta pelasteta. Pääomapakoa sillä kyllä voidaan saada aikaan, jos halutaan.

Verojärjestelmän remontin yhteydessä olisi aihetta myös vakavasti pohtia, tarvitseeko kirkon kerätä varansa verotuksen kautta, vai olisiko jäsenmaksupohjainen rahoitus nykyaikaan paremmin soveltuva. Elämmehän melko lailla sekulaarissa yhteiskunnassa, ja kirkon jäsenten osuus väestöstä laskee jatkuvasti.

Verohallinnon suunnitelmien mukaan palautukset jäävät historiaan vuonna 2019. En jää kaipaamaan. Valitettavasti keltaisen lehdistön toimittajatkin joutuvat keksimään korvaavaa jutunjuurta marras-joulukuun taitteessa julkkisten mätkyistä ja palautuksista uutisoinnin tilalle.