Suomi on INSEAD:n (The Business School of world) ja Wipo:n (World Intellectual property organization / YK) julkaiseman tutkimuksen mukaan maailman neljänneksi innovatiivisin maa ja osittain innovatiivisuuden seurauksena olemme saavuttaneet hyvän kilpailukyvyn. Olemme World Economic Forum raprotin Global competitiveness report 2012-1013  mukaan maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa (Piksu toimituksen lisäys).

   Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on merkittävä rooli Suomen hyvinvoinnin edellytysten rakentamisessa ja uudistamisessa. Suomi tarvitsee enemmän työpaikkoja ja kestävää talouskasvua. Niiden aikaansaamiseksi tarvitaan innovatiivisia kasvuyrityksiä.  

Suomen kansantalouden ja myös julkisen talouden rakenteita on tarpeen uudistaa. Julkisen talouden ja hyvinvointivaltion kestävyyden turvaamiseksi työllisyysaste tulee saada nousuun ja julkishallinto ja -palvelut tehokkaammiksi. On tärkeää nähdä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta laaja-alaisena kokonaisuutena ja keskeisenä osana talous- ja kasvupolitiikkaa.

”Suomen taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden parantamista, uusia työpaikkoja ja työllisyysasteen nostamista sekä kestävää energia- ja ilmastopolitiikkaa”, sanoo Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa kannattaa uudistaa rohkeasti, jotta siitä saadaan aiempaa vaikuttavampaa ja pitkäjänteisempää. Uudistaminen on välttämätöntä, jotta Suomen taloudellisen hyvinvoinnin heikentynyt perusta turvataan ja kilpailukyky kohenee, Pöysti painottaa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto luovutti tänään perjantaina 14. syyskuuta eduskunnalle vuosikertomuksen vuoden 2012 valtiopäiville. Siinä esitetään katsaus valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilaan sekä tehdään yhteenveto eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista.

Tarkastusvirasto selvitti työllisyyden hoitoa koskevassa tarkastuskokonaisuudessa toimia julkisen talouden kestävyysvajeen kannalta keskeisen työllisyysasteen nostamiseksi. Tarkastusten perusteella voidaan arvioida, että pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyllä, äkillisten rakennemuutosalueiden tuella ja työperäisen maahanmuuton edistämisellä on vain rajallinen vaikutus työllisyysasteen kohentamiseen, vaikkakin esimerkiksi äkillisen rakennemuutosalueiden tuki sinänsä havaittiin hyvin toimivaksi ja alueiden näkökulmasta tarpeelliseksi. Työllisyysastetavoitteen saavuttaminen edellyttääkin laaja-alaisia toimia.

Tarkastushavaintojen mukaan kuntarakenteet eivät sinänsä takaa laadukkaita ja riittäviä palveluja kansalaisten näkökulmasta. Kuntarakenteita ja kuntien tehtäviä määrittää väljä puitelaki, minkä vuoksi palvelurakenne on yhteistoiminta-alueilla saattanut muodostua aiempaa pirstaleisemmaksi. Palveluiden kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen on voinut jäädä kuntaliitoksen jalkoihin. Onkin tärkeää pitää huolta siitä, että palvelut säilyvät perustuslain ja erityislainsäädännön mukaisina. Muun muassa lastensuojelua koskeva tarkastus osoitti, että lapsen etu ei kunnissa aina toteudu lastensuojelulain mukaisesti.

Energia- ja ilmastostrategian toimeenpano on sujunut vaihtelevasti. Sen valmistelu ja valtion varainkäyttö olisivat tarvinneet lisää läpinäkyvyyttä. Tarkastusviraston laskelmien mukaan Suomi allokoi vuonna 2011 noin 550 miljoonaa eli noin prosentin talousarviomäärärahoista ilmastonmuutokseen liittyviin menoihin. Eniten lisääntyivät tutkimukseen ja kehitykseen sekä uusiutuvan energian edistämiseen liittyvät määrärahat. Suomi saavuttanee Kioton kauden 2008–2012 velvoitteet, mutta EU:n asettamien tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä näyttää vaikealta.

Tarkastusvirasto on kiinnittänyt huomiota lainsäädännön laadun ongelmiin ja merkitykseen valtiontaloudellisessa päätöksenteossa. Hyvän säädösvalmistelun periaatteiden toteutumisessa on edelleen puutteita, mutta laadun parantamiselle on nyt aiempaa paremmat edellytykset. Käytännön lainvalmistelun ongelmat eivät liity asiantuntemukseen tai ohjeistuksen puuttumiseen, vaan esimerkiksi valmisteluresursseihin ja -aikatauluihin etenkin vaativissa hankkeissa sekä asiakirjahallinnon puutteisiin. Lainsäädännön laatu on paitsi toimivan oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteutumisen välttämätön edellytys, myös tärkeä tekijä kestävään talouskasvuun tarvittavissa rakenteellisissa uudistuksissa.

Ministeriöiden hyväksymät taloudellisuutta ja tuottavuutta koskevat tulostavoitteet ovat aiempien vuosien tapaan edelleen puutteellisia, mutta oikeiden ja riittävien tietojen esittämisen osalta tilanne on selvästi parempi. Taloudellisuudesta ja tuottavuudesta raportoidaan melko kattavasti.