Vuoden 2017 opintotukiuudistus lyhensi opiskeluaikoja ja lisäsi yksilön arvostusta saamaansa koulutusta kohtaan

Yhteiskunta

Pääministerin, Juha Sipilä ja eurooppa, kulttuuri ja urheiluministeri Sampo Terho aloitteesta tehty vuoden 2017 opintotukiuudistus on esimerkki onnistuneesta politiikasta. Opinnot ovat tehostuneet, valmistuneita on enemmän ja opiskelijan arvostus koulutusta kohtaan on kasvanut.

Uudistuksen pääsisältönä oli:

  • Opintolainaa saa helpommin ja enemmän. Yksilöllä on itsellään enemmän vastuuta siitä miten hän taloutensa rakentaa.
  • Opintotukea saa vähemmän
  • Valtion takaamaa opintolainaa saa enää lyhyemmän ajan (kannustaa valmistumaan)
  • Opiskelijat tulivat yleisen asumistuen piiriin ja heitä ei enää kohdella tässä suhteessa eri tavalla (huonommin) kuin muita

Uudistuksen jälkeen opiskelijan on kannattanut valmistua ja siirtyä työelämään nopeammin. Opintolaina kun on joka tapauksessa lainaa, joka pitää maksaa takaisin.  Opiskelijalle jää itselleen myös suurempi vastuu itsestään ja taloudestaan ja opinnoistaan ja myös siitä että opinnot suuntautuvat ammattiin, jonka avulla opintolainoista pystyy suoriutumaan. Tämä on lisännyt oman koulutuksen arvostusta.

Opintolainakanta lähti uudistuksen seurauksena vuonna 2017 kasvuun ja kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Kevätlukukauden opintolainaerän tullessa nostettavaksi tammikuussa 2022 opintolainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon, lähes 350 milj. euroa. Tämä on lähes 7 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan ja kuukausitasolla tarkasteltuna eniten läpi opintolainahistorian. Vuonna 2017 voimaan tulleesta opintotukiuudistuksesta seurasi, että opiskelijat alkoivat nostaa aikaisempaa enemmän valtion takaamaa opintolainaa, mikä on kasvattanut opintolainanostojen määrää selvästi. Viime vuosina sekä opintolainanottajien määrän kasvu että alhainen korkotaso ovat myös kasvattaneet nostojen määrää entisestään. Uusien opintolainanostojen keskikorko oli 0,09 % tammikuussa 2022.

Uudistus osoittaa että Suomen eduskunta osaa tehdä myös hyvää työtä.

Lisää tietoa:

Kuvan lähde: wikimedia

 

Related Posts

Talous

Lähes puolet yritystoiminnan palveluksessa olevista suomalaisista työskentelee perheyrityksessä

Aalto yliopiston professori Samuli Knüpferin tutkimus paljastaa, että perheyritykset edustavat Suomessa 73 prosenttia yrityksistä. Ne vastaavat 42 prosentista työllisyydestä, 31 prosentista liikevaihdosta ja 22 prosentista

Asunnot ja metsä

Asuntomarkkinat laskevat vielä tänäkin vuonna

Asuntomarkkinoiden tunnelmat pysyvät apeina vielä tänäkin vuonna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste. Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen arvioidaan laskevan tänä vuonna koko maassa yhden prosentin. Kerrostaloasuntojen hintojen

Asunnot ja metsä

Vuokra-asuntotuotannon yritystuet ovat tuhonneet asuntomarkkinat ja aiheuttaneet asuntomarkkinoiden lamaa

Valtion pitkään jatkunut mittava korkotuki vuokra-asuntotuotantoon on johtanut pienten asuntojen ylitarjontaan asuntomarkkinoilla.

– Asuntomarkkinat tarvitsevat myös vapaarahoitteista uudisasuntotuotantoa. Viime vuosina tuotanto on painottunut voimakkaasti pelkästään vuokra-asuntoihin,

Talous Yhteiskunta

Suunniteltu eläkeuudistus rapauttaa Suomen talouselämän hallintamallia vaikka kohti markkinataloutta pitäisi edetä

Etla kiinnittää tuoreessa raportissaan huomiota siihen että viime vuonna neuvoteltu työeläkeuudistus säilyttää työmarkkinajärjestöillä vallan tulevista eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista. Käytäntö on hyvän hallintotavan vastainen pitäessään