Yhteiskuntainfrastruktuuriin keskittyvät yritykset edullisia

Osakkeiden arvostustasot ovat alkaneet vähitellen kohota ja siksi on hyvä hieman seurata fundamenttien kehitystä. Matalat korot rohkaisevat sijoittajia tyytymään pienempäänkin tuottoon ja siksi korkeahkot arvostustasot ovat perusteltuja. Mutta silti on hyvä tietää missä mennään.

Oheisessa taulukossa ovat iShares:n laskemat globaalit arvostustasot eri sektorien yrityksille. Arvostustasot on laskettu viimeisten 12kk tulosten perusteella:

  • P/E kertoo osakkeen hinnan suhteen tuloksiin (korkea luku kertoo yliarvostuksesta)
  • P/B kertoo osskkeen hinnan suhteen yritysten tasevarallisuuteen (korkea luku kertoo yliarvostuksesta)
  • Beta kertoo sen miten hyvin kyseisen sektorin arvostustasojen kehitys seuraa osakkeiden yleistä kehitystä (pieni arvo kertoo siitä että kyseinen sijoitus antaa suojaa osakkemarkkinoiden yleistä rauhattomuutta vastaan)

Eri sektoreiden keskimääräiset arvostutasot (Lähde:  ishares)

Havaitsemme taulukosta seuraavia mielenkiintoisia seikkoja:

  • Kulutustavarat sekä raaka-aineet ovat suhteellisesti yliarvostettuja sektoreita. Näiden sektoreiden kehitys seuraa yleensä bruttokansantuotetta, mutta nyt ne ovat jostakin syystä sijoittajien erityisessä suosiossa.
  • Sijoittajat ovat huolissaan rahoitus ja pankkisektorilla toimivien yritysten pärjäämisestä ja rahoitussektori on siksi aliarvostettu.
  • Yhteiskuntainfrastruktuurin alueilla toimivia yrityksiä pidetään yleensä mielenkiinnottomina ja siksi niiden arvostus on suhteellisesti muita heikompaa.

4 thoughts on “Yhteiskuntainfrastruktuuriin keskittyvät yritykset edullisia”

  1. Miksi suomalaisia rahastoja

    Miksi suomalaisia rahastoja esitellään piksussa niin kovin harvoin?

    1. Syy on hita

      Syy on hinta.

      Suomalaisten rahastojen noteeraukset ja perustiedot saa verkkolehden käyttöön halvimmillaan hinnalla 5000€/vuosi. ETF rahastojen veratailut saa sen sijaan ilmaiseksi. 

      Suomeen tarvittaisiin jokin taho, joka toimisi tässä asiassa rahastoyhtiöiden yhteiseksi hyväksi ja kokoaisi rahastojen perustiedot median käyttöön. Ei ole järkevää että verkkolehti maksaa rahastoyhtiöiden markkinointikuluja.

      1. rahastojen tietojen hinta

        Siis yksityiselle henkilölle hinta on nolla vai? Ja yritykselle (=verkkolehti) tieto maksaa? Mitä nämä "noteeraukset ja perustiedot" sisältävät?

      2. Tiedot sisältävät tämän sivun

        Tiedot sisältävät tämän sivun julkaisemisen piksu ikkunassa: http://www.rahastoraportti.fi/

        Hinnasto on reilu ja avoimesti saatavilla (http://www.sijoitustutkimus.fi/rahastoraportit/hinnasto.pdf) ja siitä kiitos Sijoitustutkimus Oy:lle.

        Sijoitustutkimus Oy tekee arvokasta työtä ja tietojen kokamisen kustannukset ovat merkittävät ja siinä suhteessa hinta on aivan asiallinen.

        Olisi aiheellista että sijoitusrahastoyhtiöt maksaisivat työstä Sijoitustutkimus Oy:lle niin että teidot olisivat ilman kuluja verkkolehtien käytössä. Tästä olisi hyötyä suomalaiselle rahoitusalalle ja säästäjille. Koko liiketoimintaekosysteemi toimisi paremmin.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Ministereiden ja korkeimpien viranhaltioiden alhainen palkka jarruttaa pätevien hakeutumista tärkeisiin tehtäviin

Julkisen sektorin korkeimpien tehtävien, kuten esimerkiksi pääministerin, ministereiden, korkeimpien virkamiesten ja puolustusvoimien komentajan palkkaus on liian kehno houkutellakseen parhaita kykyjä näihin meidän kaikkien kannalta tärkeisiin

Sijoittaminen Talous

Omat Rahat Katsaus: Datakeskusrakentamisen hidastumisesta pelkää hyvää

USA:ssa äänestettiin Datakeskuksia vastaan

USA:n vaaleista ja sen mahdollisista vaikutuksista talouteen on jo kirjoitettu paljon, mutta aihe ei ole ohitettavissa. Vaaleissa, etenkin paikallistasolla, äänestettiin uusia datakeskuksia

Sijoittaminen Yhteiskunta

Suomalaisilla suurilla yrityksillä menee hyvin – investoitu pääoma antaa keskimäärin 16% tuoton

Kvartaali Q3/2026 oli suomalaisten suurten yritysten kannalta hyvä. Liikevaihdot kasvoivat lähes 9% ja investoidun pääoman tuotto oli keskimäärin 16 %. Yrityksiin investoitu oma pääoma ja