Yli 12% asunnoista on tyhjillään ja asuntojen hinnat laskevat

Asunnot ja metsä

Hinnat ovat Hypon Asuntomarkkinakatsauksen mukaan laskeneet ja asunnon saa nyt reaalisesti yhtä edullisesti kuin 2000 luvun alun laman pahimipina vuosina. Hintojen laskun taustalla ovat korkeat korot ja myymättömien asuntojen suuri määrä. Yli 12% asuntokannasta on tyhjillään. Omistaja ei saa niistä tuloja, mutta kulut pitää maksaa.

Asumisen kustannuksia dominoivien pääomakulujen (korkokulujen) odotetaan kesäkuusta alkaen vähitellen kääntyvän supistuvalle uralle. Keskuspankkikoron odotettu lasku näkyisi välittömästi uusien asuntolainojen koroissa.  Koronlaskuja odottavat sekä uutta asuntoa havittelevat että liiallisen, tyhjillään makaavan asuntovarallisuuden kanssa kamppailevat rakennusliikkeet ja asuntosijoittajat.

Asumisen juoksevat kulut ovat kääntyneet laskuun

Asumisen juoksevat kulut ovat kääntyneet deflaatioon ja lämmitysenergia on merkittävästi halvempaa kuin vuosi sitten. Jos pääomakuluja (korkokuluja) ei huomioida, niin asuminen on nyt ennätyksellisen edullista.

”Kun koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota sysäsivät energiahinnat nousuun, taittuivat asumisen kustannukset deflaatioon lokakuussa 2023. Lämmitysenergia on nyt edullisempaa kuin vuosi sitten ja sama pätee myös korjaus- ja huoltokustannuksiin”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kirjoittaa uudessa katsauksessa.

Hypon uusin asuntomarkkinakatsaus: tästä linkistä –>

One thought on “Yli 12% asunnoista on tyhjillään ja asuntojen hinnat laskevat”

  1. Karmeita lukuja: ”Kun Suomen kaikista tyhjillään olevista asunnoista noin 25 prosenttia sijaitsee kuudessa suurimmassa kaupungissa, on vastaava osuus kolmen vuoden sisään valmistuneessa asuntokannassa peräti 63 prosenttia. ”

    Ja lopussa kohdassa ”riskit” mainittu: ”Suuret sijoittajat ja rakennusyhtiöt kaatuvat – uudet asunto-osakeyhtiöt ajautuvat maksuvaikeuksiin.”

    Tätä minä odotan.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Kehitys on johtamassa kansalaisten vastuullisuuteen, avuliaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen

Suomalaisen yhteiskunnan rakenne muuttuu vauhdilla:

Valtiokoneisto luottaa yhä enemmän kansalaisten itse tekemiin valintoihin ja päätöksiin. Julkisen kulutuksen määrä vähenee samalla kun kansalaisten kulutusmahdollisuudet suhteellisesti lisääntyvät.

Yhteiskunta

Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat kasvussa, suunta on hyvä

Suomalainen yhteiskunta on tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan rakenteellisesti tervehtymässä. Halukkuus tehdä työtä ja työpaikkojen määrä ovat molemmat lisääntyneet. Työllisten määrän lissääntyminen osoittaa tämän selkeästi.

Yhä useampi hakee

Sijoittaminen

Muista Etelä-Korea – etenkin muistien takia

Puolijohde- ja muistipiirijätit ovat kuuluneet tekoälybuumin suurimpiin voittajiin, joten AI-investoinnit ovat näkyneet myös joidenkin isohkojenkin reunamarkkinoiden tuotoissa, vaikka itse ilmiö mielletään usein yhdysvaltalaiseksi.
Tekoälysektorin nousukiito iski