Brexit neuvottelut eivät ole edenneet ja Suomen Tulli on varoittelee jo käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Brittiläisten yritysten kanssa. Brexitin vaikutukset alkavat näkyä; Britanniaa vältellään.

Euroopan parlamentin täysistunnon mukaan EU:n kolmen keskeisen tavoitteen osalta ei ole ”edetty riittävästi”.  EU:lle tärkeitä neuvottelukysymyksiä ovat kansalaisten asema, Britannian EU-rahoitussitoumukset ja Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja.

Euroopan parlamentti on huolestunut Brexit neuvottelujen etenemisestä

Vaikka parlamentti suhtautuu pääministeri Mayn Firenzessä pitämässään puheessa esittämiin selvennyksiin positiivisesti, pitää Britannian hallituksen viipymättä tehdä konkreettisia ehdotuksia seuraavien kysymysten osalta.

– 4,5 miljoonan EU:n ja Britannian kansalaisten kaikkien oikeuksien säilyttäminen
– Britannian EU:ta koskevien rahoitussitoumusten noudattaminen
– Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen raja ja rauhanprosessin pitkänperjantain sopimus

Ehto neuvottelujen ensimmäisen vaiheen loppuunsaattamiselle on, että Britannian pitää noudattaa EU-lainsäädäntöä viralliseen EU-eroon saakka.

Guy Verhofstadt, parlamentin Brexit-edustaja totesi: “Neuvotteluissa ei ole edistytty riittävästi. Olemme erityisen huolissamme kansalaisten oikeuksien takaamisesta. Esitys meidän puoleltamme tältä osin on yksinkertainen. Britanniassa asuville EU-kansalaisille tulisi taata samat oikeudet eron jälkeen kuin nyt, ja muualla EU:ssa asuville Britannian kansalaisille tulisi myös taata tämänhetkiset oikeudet. Kysyn itseltäni, miksi yhä keskustelemme tästä. Tämä asia pitäisi saada käsiteltyä loppuun nyt.”

Suomen Tulli varoittelee käymästä alhaisen lisäarvon kauppaa Britannian kanssa

Tullin näkökulmasta brexit tarkoittaa sitä, että tavarakaupassa Britannian ja EU:n välillä otetaan käyttöön samanlaiset tulliselvitysmenettelyt kuin muussakin EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisessä tavarakaupassa. Nykyisin Britannian ja EU:n välillä on käytössä sisäkaupan tilastoilmoitus, joka on hallinnollisesti kevyt kuukausittain jälkikäteen annettava ilmoitus käydystä tavarakaupasta.  Brexitin myötä Intrastat-ilmoitus korvautuu tulli-ilmoituksilla. Vähemmän kauppaa käyvien yritysten ei ole tähän mennessä tarvinnut antaa edes Intrastat-ilmoitusta. Brexitin jälkeen myös näiden yritysten kauppatavarat on tulliselvitettävä.

Tulli arvioi, että brexitin jälkeen suomalaiset yritykset joutuvat tekemään noin 233 000 uutta tuonti-ilmoitusta ja noin 36 000 uutta vienti-ilmoitusta Britannian ja Suomen välisessä kaupassa. Tästä aiheutuu yrityksille lisäkustannuksia arviolta vähintään 12–23 miljoonaa euroa ja enintään 60–115 miljoonaa vuodessa.

Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin brexit-neuvotteluissa päädytään.  EU:n tullitaso on keskimäärin 1,5 %, mutta se vaihtelee tuotteittain ja alkuperämaan perusteella.  

EU:lla on useiden maiden ja alueiden, kuten Kanadan (CETA), Korean ja Singaporen, kanssa vapaakauppasopimuksia ja järjestelyjä, joiden perusteella tavaroille voidaan määritellä alemmat tullit tai poistaa ne kokonaan. Britannian kaupassa sovellettaviin tullitasoihin voi vaikuttaa myös Britannian mahdollinen uudelleen liittyminen Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan, johon kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi. Sveitsi ei kuitenkaan kuulu Eta-sopimukseen, joka muodostaa Efta- ja EU-maiden yhteisen vapaakauppajärjestelyn.

Tuonti- tai vienti-ilmoitusten lisäksi Suomen ja Britannian välisessä kaupassa joudutaan jatkossa noudattamaan muitakin tullimuodollisuuksia, kuten passitusta, tullivarastointia, väliaikaista varastointia ja jalostusmenettelyjä. Kaikki tulli-ilmoitukset, matkustajien antamia tulli-ilmoituksia lukuun ottamatta, on vuoden 2020 alusta alkaen annettava sähköisesti. Suomen tulli käsittelee ilmoitukset pääosin automatisoidusti huolintaliikkeiden ja yritysten tietojärjestelmien välisenä sanomaliikenteenä. Osa sähköisistä ilmoituksista joudutaan kuitenkin tarkastamaan myös tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi. Kun tulliselvitys saadaan vielä tehokkaammin automatisoitua, ovat Tullin brexitistä johtuvat lisäresurssitarpeet kuitenkin maltilliset.

Britannian tullilta uudistus vaatii merkittävästi enemmän. Haasteena on tullilainsäädännön uudistaminen sekä koko Britannian EU-kaupan siirtäminen tulliselvityksen piiriin. Britannian tavarakaupasta EU:hun suuntautuu noin 50%. Britannian tullimenettelyt ovat Suomen tullin käsityksen mukaan sujuvat, joten edellytykset logistiikan toimimiselle myös brexitin jälkeen ovat hyvät.

Vuonna 2016 Britannian osuus Suomen viennistä oli 5 %, tuonnista 3 % ja koko tavaroiden ulkomaankaupasta 4 %. Tavaravientiä Suomesta Britanniaan harjoitti vuonna 2016 yhteensä 2 455 yritystä ja tavaratuontia Britanniasta Suomeen 14 850 yritystä.

Suomen vienti Britanniaan on perinteisesti ollut hyvin metsäteollisuusvaltaista. Sektorin osuus Suomen viennistä Britanniaan oli vuonna 2016 noin 39 prosenttia. Öljytuotteiden osuus koko viennistä on noin 13 prosenttia.

Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tuonnin osuus kokonaistuonnista Britanniasta oli 43 prosenttia, josta teollisuuskoneiden osuudeksi tuli 11 prosenttiyksikköä, sähköteknisten laitteiden osuudeksi vajaat kahdeksan prosenttiyksikköä ja kuljetusvälineiden osuudeksi liki 24 prosenttiyksikköä.

Kuvan lähde: wikimedia