…näin paljon mailman valtioilla on yhteensä velkaa The Economistin mailmanvelkakellon mukaan:

Economistillä on havainnollinen interaktiivinen mailmanvelkakello jossa voi vertailla valtioita keskenään eri vuosina. Velkaa on yhttensä tällä hetkellä todelakin huimat 39 triljoonaa USD. Kiinnostavaa kyllä väriluokittelu tapahtuu velkaa/henkilö eikä velka% kansantuotteesta mukaan. Suomi loistaa tällä kartalla vaaleanpunaisena 20000$ arvolla  – eli huonommassa päässä ollaan. Toki paljon pahempiakin on, esimerkiksi Italiassa vastasyntynyt saa lahjaksi 38000$ velat.

Lehti näkee nopean velkaantumisen huolestuttavana koska se lisää veronkorotuspaineita ja poliittista epästabiilisuutta. Poliittisesat näkökulmastahan lisävelan otto on kuin housuihinsa kusisi – lämmittää vähän aikaa – ja mustapekka siirtyy seuraavalle hallitukselle joka saatta hyvinkin olla tämänhetkinen oppositio.

Kiinnostavaa on myös että tämä velka 20000$/henkilö Suomen osalta on sellainen että siitä vapautuu muuttamalla pois maasta. Ilmeisesti  ihmiset pitävät 27k$ sopivana sijoituksena tulevaan muuttaessaan jenkkeihin tai 37k$ muuttaessaan Kanadaan.

Ei tarvitse katsella kovinkaan kauan tätä karttaa löytääkseen pelin voittajan – melkein velattoman Kiinan. Likkumavapaus on aivan toista luokkaa verrattuna velkaantuneisiin länsimaihin. Kiina osaa lisäksi viekkaasti pelata valuuttamarkkinoilla pitääkseen paineet omaa valuuttansa kohtaan pienempinä. Yuanhan on käytännössä sidottu taalaan joten heikko taala on Kiinan etu. Vimeisin temppu oli käydä vakuuttamassa Kiinan halukkuutta ostaa Kreikan valtionlainoja – euro vahvistui heti. Huomatkaa että tässä ei liikkunut yhtään rahaa, koska Kreikka ei ole nyt myymässä lainoja, ainoastaan heiman lämmintä ilmaa.

Kaiken kaikkiaan veikkaan että Kiina on lähiaikojen paras sijoituskohde kaikista kuplapuheista huolimatta – kunhan kohteissa on tarkkana eikä osta mitä tahansa mihin hintaan hyvänsä.

Intiakin on suhteellisen velaton absoluuttiasteikolla. Myös etelä-amerikassa löytyy Chile, Peru ym. joilla velkaa on melko vähän. Minusta tämä absoluuttiasteikko antaa uuden hyödyllisen näkökulman – pienestä taalamääräsiseta velasta vopi päästä eroon helposti kasvun avulla, vaikka velka olisikin suuri suhteessa kansantuotteeseen. Rikkailla länsimailla tätä mahdollisuutta ei enää ole!