Internet medialiiketoiminnat käynnistyisivät tekijänoikeusprosessin muutoksella
Viestintäala edustaa 4 miljardin liikevaihdollaan paria prosenttia bruttokansantuotteesta. Luulisi että internet olisi tuonut alalle näkyvää muutosta ja säpinää, mutta ei. Verkkomedian palkki alla olevassa graafissa on häviävän pieni. Suuret rahat liikkuvat edelleen perinteisessä mediassa.
Suomen medialiiketoiminta (Lähde: tilastokeskus)
Mistä tämä internet liiketoiminnan takkuaminen johtuu? Ainakin osasyynä ovat internet:n villit, nopeaan kopiontiin ja uudelleenjulkaisuun perustuvat liiketoimintamallit, joihin ei hitaille paperimedioille luotu tekijänoikeuslaki ja sen toteutuskoneistona toimivat, taiteilijoiden copyright oikeuksia edustavat tekijänoikeusyhdistykset (Gramex, Tuotos, Kopiosto, Kuvasto ja kansainvälinen WIPO) ole pystyneet vastaamaan.
Nykyiset toimintamallit eivät taivu tilanteisiin, joissa internet medioita on paljon, lukijamäärät vaatimattomia ja tekijänoikeusmaksut ovat yhtä julkaisukertaa (lukukertaa) kohden varsin pieniä.
Toisena syynä ovat varmasti mainostoimistojen hitaus ottaa uusia medioita käyttöön. Internet ei yksinkertaisesti ole vielä saavuttanut näkyvyytensä arvoista asemaa mainosmarkoista. Verkkomedia kasvaa 15% vuosivauhtia, mutta lähtötason alhaisuudesta johtuen muiden mediatyyppien saavuttaminen vie pitkään.
Olisiko jotain tehtävissä? Suurten merkittävien yhteiskunnallisten innovaatioiden tulisi lähteä pelisäännöistä, tekijänoikeuslaista tai sen toteutuskoneistosta sekä luonnollisesti myös mainosmarkkojen kohdentamiseen käytetyistä menetelmistä. Näillä alueilla tehdyt innovaatiot voisivat hyvinkin muuttaa medialiiketoiminnan rakennetta tai ainakin tekisivät muutosprosessista ripeämmän.
Internet-sisällöntuotannossa
Internet-sisällöntuotannossa kilpailu on kovaa, koska kynnys vaihtaa palvelusta toiseen on matala (muutama klikkaus). Tämän takia sisällöstä suostutaan maksamaan tapauksissa, jossa sisältö on erityisen arvokasta tai sitä tuottaa vain muutama taho. Lisäksi suuri osa Suomessa käytettvän verkkomedian kakusta kirjataan varmaan ulkomaisten sisällöntuottajien liikevaihtoon. Esim englanninkielisten palvelujen käyttö sujuu suomalaisilta pitkälti yhtä helposti kuin suomenkielisten. Tätä ei tapahdu painetussa mediassa: kovin moni ei (käsittääkseni) tilaa ulkomaisia lehtia kotiin.
Joka tapauksessa verkkomedian vaikutus hyvinvointiin ja yhteiskunnan kehitykseen on erittäin merkittävä, vaikka sitä ei bruttokansantuotteessa näy. BKT:hen kirjataan vain se arvo, joka syntyy kun jostain maksetaan – eikä siis sitä arvoa kuin jostain ei makseta mutta siitä silti hyödytään.