Markkinakatsaus S&P 500, DAX, OMXH25 ja kulta
Viimeviikkoinen markkinoiden reagointi saa ajattelemaan, että laskumarkkinan puhti saattaisi ainakin tilapäisesti olla hiipumassa. Markkina, joka ei suostu menemään alaspäin, useimmiten menee ylöspäin. Näin odottaisin suurten indeksien nytkin lyhyellä tähtäimellä tekevän. Aloitetaan kierros USA:sta ja kiepsautetaan sitten, tänne lähemmille nurkille.
Markkinat ovat luonteeltaan kaksijakoiset. Noustessa ne ovat maaniset ja näyttävät siltä kuin ne suuntaisivat lentonsa vähintäänkin kuuhun. Tämän hulluuden tunnistan siitä, kun päädytään viikko- ja päiväkuvaajissa ylemmän kanavaviivan yläpuolelle. Kokemuksesta tiedän, että tämä hulluuskin menee ohitse ja paluu arkeen, eli takaisin kanavan keskellä kulkevaa liukuvaa keskiarvoa kohti. Markkinoiden vaipuessa suureen masennukseen, päädytään kanavan alatason alapuolelle. Silloin potilas näyttää valmiilta hyppäämään ikkunasta. Hyvin harvoin tämä loikka kuitenkaan tapahtuu ja lääkityksen säädön myötä palataan pois hulluuden rajamailta.
S&P 500 viikkokuvaaja on valunut alemman kanavan alapuolelle, kertoen markkinoiden mökötyksestä. Alkukuun pohjia on testailtu pienellä kutittelulla, mutta läpi ei ole uskaltauduttu. Luonnollinen liike olisi nyt suunnata kokeilemaan, miltä ylemmät tasot maistuvat. Pomppu voisi hyvin yltää 1220-1250 pisteluvun kieppeille, jossa vastassa on merkittävää vastusta. Tänne päästyämme, en yllättyisi uudesta dropista, mutta se on sitten sen ajan ilonaihe.
NH-NL indeksi näyttää selkeästi kuinka markkinoiden laskumarssiin on toistaiseksi ilmoittautunut hyvin vähän halukkaita johtajia. Voisimme olla virittelemässä esimerkiksi Gap-Up avausta juuri 20dEMA yläpuolelle, joka antaa vielä shorttina oleville aihetta itsetutkiskeluun.
DAX-indeksi on laihtunut karulla tavalla markkinaripulin aikana. Euroopan erittäin kimurantti tilanne on auttanut luisun jatkumisessa, mutta samanaikaisesti nähdään, kuinka liikkeen voima alkaa hyytyä. On nähtävissä kuinka vuoden 2010 pohjat ovat toimineet tukitasona liikkeelle. Mikäli jäämme näiden pohjien yläpuolelle, saatan hyvinkin alkaa uskoa tämänkin liikkeen olevan vain pidempikestoisen nousumarkkinan tavallista rajumpi välijumppa. Pohjat tyypillisesti syntyvät silloin, kun uutiset pysyvät erittäin huonoina, mutta markkinat eivät vain enää saa aikaiseksi päättäväistä liikettä alaspäin. En tiedä, ollaanko vielä tässä vaiheessa. Huonoja uutisia lienee vielä luvassa roppakaupalla, joten pääsemme kyllä näkemään miten pohjalla nyt ollaan. Pomppu 20dEMA tasolle ja miksei jopa ylikin on mielestäni vallan mahdollinen. Se nostaisi MACD histogrammin mukavasti positiiviselle puolelle, joka virittäisi meidän mahdollisen seuraavan dropin tullen hyvään positiivisen divergenssin asetelmaan. Mikä voisi olla paljon herkullisempaa kuin positiivinen divergenssi ja false breakout vuoden 2010 pohjista?
OMXH25 roikkuu edelleen hieman päättämättömän oloisena löyhässä bear-flagissa. Tilaa testata miltä hieman ylemmät tasot maistuvat, on hyvin. MACD histogrammi on virttynyt herkullisesti positiivisen divergenssin muodostumista varten. Tässähän suorastaan odottaa vesi kielellä, että OMXH25 putoaisi lipusta alaspäin, jolloin syntyisi mielenkiintoinen ostonpaikka ainakin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Pohjien muodostumiselle ainakin syntyisi teknisessä mielessä rakennusainesta kärrykaupalla.
Viime viikolla kirjoittelin mieltäni askarruttavasta kullan ja kaivosyhtiöiden välisestä kehityksen epäsuhdasta. Kulta päätyi lyömään päätään kahteen nousevaan trendikanavan viivaan, josta seurasi raju droppi, jota vauhditettiin markinaalivaateiden nostolla. Kasvanut volatiliteetti sekä päiväkuvaajaan avautunut tila negatiiviselle divergenssille saa minut varpailleen kullan kanssa. Viikkokuvaajassa kulta (sekä kulta ETF GLD) ovat edelleen ylemmän kanavaviivan yläpuolella. Tyypillisesti parabolisten nousujenkorjausliikkeet päätyvät takaisin keskiarvojen väliselle value zonelle tai sen alapuolelle, ennen kuin saadaan uutta vauhtia. Odotettavissa lienee erittäin mielenkiintoisia aikoja lähiviikkojen kuluessa.
Kokonaisuudessaan eletään erityisen mielenkiintoista aikaa. On selvää, että pinnalla ja pinnan alla muhivat kriisit voivat antaa uutta puhtia laskulle ja heittää tekniset analyysit kerta heitolla tunkiolle, mutta jonkinlaisia tienviittoja markkinoille on selvästi piirtymässä.
Matias
Tekninen analyysi ei aina toimi kun tulee paniikki
Minulla on ollut ihan hyvä matemaattinen systeemi, joka laskee kymmeniä miljoonia laskutoimituksia ja päätyy sitten osto- tai myynti- suositukseen. Se tuottaa aika tarkkaan 8% yli indeksin vuodessa, mikä taitaa olla parasta luokkaa mihin kurssikäyristä ristiin ja rastiin (laskemalla aikasarjojen korrelaatioita erilaisiin asioihin) voi päästä. Mutta nyt se lakkasi toimimasta ja jouduin luopumaan sen käytöstä. Se ei pysty ennustamaan yllättäviä juttuja kun markkinoilla vallitsee psykoosi. Menee ihan metsään kun markkinoiden käyttäytyminen yllättäen muuttuu erilaiseksi. Parametrit on ihan kuusessa.
Tutun kuuloinen ongelma
Tervehdys, ongelmasi kuulostaa varsin tutulta. Eri strategioiden tuottamat tuotot alltoilevat yli ajan melko tavalla saman oloisesti kuin eri omaisuuslajitkin. Eli on aikoja kun parametrit eivät vain osu kohdalleen. Tärkeää lieneekin pyrkiä löytämään lisäksi malli, joka nuuskii markkinaympäristöstä sellaisia seikkoja, jotka kertovat, onko markkinoiden tila sellainen, että ajettava malli toimii. Tämä on tietenkin ideana helppo ja toteutuksena jotain aivan muuta.
Ajatusta voidaan tarkastella yliyksinkertaistaen. Markkinoilla on käytännössä kaksi perustilaa. Ensimmäinen on mallinnettavissa oleva ja jota kuinkin säännömukainen olemukseltaan. Toinen tila on paniikin tai manian tunnusmerkit tätyttävät jaksot. Nämä kaksi perustyyppiä vuorottelevat keskenään ja juurii tämän aaltoliikkeen mallintaminen on se suuri haaste. On siis oltava vähintään kaksi järjestelmää, joista tonen toimii tilanteessa yksi ja toinen tilanteessa kaksi. Lisäksi pitäisi vielä olla jokin, mikä laukaisee vaihtamaan järjestelmästä toiseen.
Kyseistä ongelmaa on käsitelty mielestäni erityisen hyvin Andrew Lo:n Adaptive Markets Hyphotesis työpaperissa, joka on julkaistu Journal Of Portfolio Management lehdessä muistaakseni 2009.