Itse olen hyvin yksinkertainen ihminen ja olen sitä mieltä, että treidausjärjestelmän tuottoja pitää mitata normaaleilla tilastollisilla menetelmillä. Ei millään erikoismenetelmillä, mitkä on luotu vain talouselämän tarpeisiin. Omat tieteen sisäiset mittausmenetelmät ovat yleensä vain merkki tieteen kypsymättömyydestä ja oman tärkeyden nostamisesta hieman kyseenalaisin keinoin. Talouselämässä on poikkeuksellisen paljon tätä jargonia tai jotain hämäystä, sen huomaa kahdesta asiasta.

1. Muiden tieteiden edustajat eivät viittaa talouselämän teorioihin
2. Talouselämän vaikuttajat pyrkivät hämäämään ihmisiä ulkoisilla tunnusmerkeillään

Kovan matematiikan tärkeyden treidaamisessa huomaa siitä, että mitä kovemman luokan kaveri on kyseessä, niin sitä varmemmin hän käyttää yleisiä matemaattisia ohjelmia kuten matlabbia. Tunnusluvut ovat normaaleja tunnuslukuja ja ei mitään mutu-meinikiä.

Jotta saisin taas tehtyä vaikutuksen ihmisiin, niin kuvailen yhden tärkeän mittarin jolla voimme analysoida tuottojamme.

Sharpen luku  = (keskituotto-riskitön tuotto)/(tuoton keskihajonta)

Kun muutamme keskihajonnan vuotuiseksi keskihajonnaksi, joudumme kertomaan sen lukumäärän neliöjuurella. Tuotot voimme kertoa suoraan. Jos meillä on taas long/short strategia niin voimme unohtaa rahoituskustannuksen, koska shortista tuleva raha on sama kuin mikä longiin menee.

t-testillä voimme taas näppärästi tutkia ovatko tuotot tulleet samoista jakaumista.

Treidaus voi perustua vain kahteen eri asiaan:

1. Trendaamiseen
   Kurssit seuravat jollain lailla edellistä liikettä, vähän kuin nuoriso seuraa trendsetterietä
2. Keskiarvoon palautuminen
   Kurssit pyrkivät palautumaan johonkin normaaliin arvoonsa. Tämä on yleensä suhteessa johonkin toiseen omaisuusluokkaan tai osakkeeseen (divergenssi).

Jos kurssit eivät liiku noiden yllä olevien ehtojen mukaisesti, niin ne liikkuvat satunnaisesti ja treidaaminen aiheuttaa vain tuhoa varallisuudellesi. Yliopistotutkimukset osoittavat, että nuo yllä olevat ilmiöt eivät ole kovin voimakkaita eli joudumme etsimään erikoistilanteita jolloin treidaaminen toimii paremmin kuin yleensä. Kun hinnat trendaavat sanotaan, että on momenttia. Trendaus voi johtua vaikka informaation eri nopeuksista leviämisestä ja treidausstrategian voisi luoda vaikka kun osake ylittää konsensusennusteen. Valitettavasti minulla ei ole konsensusennusteita joten en voi testata strategiaa. Toisaalta voimme testata strategiaa, että kun innokkaimmat ostajat ostavat paljon jotakin, niin se saavuttaa 20 päivän korkeimman arvonsa niin menemme mukaan. Ja kun kurssi saavuttaa 10 päivän matalimman arvon suljemme position. Eli ostamme korkeimpaan arvoon ja myymme matalimpaan! Toisaalta voisimme kuvitella, että tällaisen huipun jälkeen kurssit pyrkisivät palautumaan keskiarvoonsa eli laskisivat. Testaamme, niin tiedämme enemmän! Kommentteja jatkan tätä noin viikon päästä!