Strategia ja sen testaus: Osa5

Itse olen hyvin yksinkertainen ihminen ja olen sitä mieltä, että treidausjärjestelmän tuottoja pitää mitata normaaleilla tilastollisilla menetelmillä. Ei millään erikoismenetelmillä, mitkä on luotu vain talouselämän tarpeisiin. Omat tieteen sisäiset mittausmenetelmät ovat yleensä vain merkki tieteen kypsymättömyydestä ja oman tärkeyden nostamisesta hieman kyseenalaisin keinoin. Talouselämässä on poikkeuksellisen paljon tätä jargonia tai jotain hämäystä, sen huomaa kahdesta asiasta.

  1. Muiden tieteiden edustajat eivät viittaa talouselämän teorioihin
  2. Talouselämän vaikuttajat pyrkivät hämäämään ihmisiä ulkoisilla tunnusmerkeillään

Kovan matematiikan tärkeyden treidaamisessa huomaa siitä, että mitä kovemman luokan kaveri on kyseessä, niin sitä varmemmin hän käyttää yleisiä matemaattisia ohjelmia kuten matlabbia. Tunnusluvut ovat normaaleja tunnuslukuja ja ei mitään mutu-meinikiä.

Jotta saisin taas tehtyä vaikutuksen ihmisiin, niin kuvailen yhden tärkeän mittarin jolla voimme analysoida tuottojamme.

Sharpen luku  = (keskituotto-riskitön tuotto)/(tuoton keskihajonta)

Kun muutamme keskihajonnan vuotuiseksi keskihajonnaksi, joudumme kertomaan sen lukumäärän neliöjuurella. Tuotot voimme kertoa suoraan. Jos meillä on taas long/short strategia niin voimme unohtaa rahoituskustannuksen, koska shortista tuleva raha on sama kuin mikä longiin menee.

t-testillä voimme taas näppärästi tutkia ovatko tuotot tulleet samoista jakaumista.

Treidaus voi perustua vain kahteen eri asiaan:

  1. Trendaamiseen
    Kurssit seuravat jollain lailla edellistä liikettä, vähän kuin nuoriso seuraa trendsetterietä
  2. Keskiarvoon palautuminen
    Kurssit pyrkivät palautumaan johonkin normaaliin arvoonsa. Tämä on yleensä suhteessa johonkin toiseen omaisuusluokkaan tai osakkeeseen (divergenssi).

Jos kurssit eivät liiku noiden yllä olevien ehtojen mukaisesti, niin ne liikkuvat satunnaisesti ja treidaaminen aiheuttaa vain tuhoa varallisuudellesi. Yliopistotutkimukset osoittavat, että nuo yllä olevat ilmiöt eivät ole kovin voimakkaita eli joudumme etsimään erikoistilanteita jolloin treidaaminen toimii paremmin kuin yleensä. Kun hinnat trendaavat sanotaan, että on momenttia. Trendaus voi johtua vaikka informaation eri nopeuksista leviämisestä ja treidausstrategian voisi luoda vaikka kun osake ylittää konsensusennusteen. Valitettavasti minulla ei ole konsensusennusteita joten en voi testata strategiaa. Toisaalta voimme testata strategiaa, että kun innokkaimmat ostajat ostavat paljon jotakin, niin se saavuttaa 20 päivän korkeimman arvonsa niin menemme mukaan. Ja kun kurssi saavuttaa 10 päivän matalimman arvon suljemme position. Eli ostamme korkeimpaan arvoon ja myymme matalimpaan! Toisaalta voisimme kuvitella, että tällaisen huipun jälkeen kurssit pyrkisivät palautumaan keskiarvoonsa eli laskisivat. Testaamme, niin tiedämme enemmän! Kommentteja jatkan tätä noin viikon päästä!

2 thoughts on “Strategia ja sen testaus: Osa5

  1. Keskiarvoon palautuminen on toiminut viime aikoina

    Lasken joskus silloin tällöin korrelaatiot sille miten maakohtaisten osakeindeksien trendit omaavat ennustearvoa tulevaisuuden suhteen.

    Tilanne on hieman muuttunut ajan saatossa:

    • Pidempi (180 päivän) trendi oli vielä muutama vuosi sitten ennustevoimainen, nyt se on menettänyt ennustevoimaansa ja on ollut viime aikoina aika merkityksetön
    • Lyhyt (noin 18 päivän) trendi omaa negatiivista ennustearvoa. Tämä johtuu siitä että kurssit palautuvat laskujen/nousujen jälkeen ja viimeisen kahden vuoden aikana on näyttänyt siltä, että palautuminen tapahtuu keskimäärin kahdeksantoista pörssipäivän jälkeen.
    1. Korrelaatio, stationary ja cointegraatio

      Jos aletaan saivartelemaan ja miksei alettaisi niin paritreidauksessa on tärkeintä stationary (pysyvyys) ja cointegration (en tiedä mitä se on suomeksi). Kurssithan saavat heilua miten tahansa kunhan ne palaavat johonkin vakiosuhteeseen mikä on pysyvä. Tällöin pystymme treidaamaan niitä. Korrelaatio sanoo vaikka päivätasolla, että ne liikkuvat hyvin samaan suuntaan. Mutta pidemmällä aikajaksolla ne voivat mennä hyvinkin eri suuntaan.
       

Comments are closed.

Related Posts