ETF rahastojen vuosikulut vaihtelevat välillä -0,2%…1% / vuosi
ETF rahastot ovat osakkeiden tavoin pörssissä noteerattuja rahastoja, joita on siksi helppo ostaa ja myydä. Niitä käytetään ennen kaikkea sopivan hajautuksen ja tasaisemman tuoton aikaansaamiseen.
Mutta mitkä ovatkaan ETF rahastojen todelliset kulut? Oheisessa taulukossa on muutaman ETF rahaston todelliset kulut viimeisen vuoden ajalta. Kas kummaa!! Joissakin tapauksissa kulu on ollut negatiivinen.
ETF rahastojen toteutuneet todelliset kulut ovat yleensä alle prosentin vuodessa, mutta ne vaihtelevat hieman päivittäin. Mistä nämä epäsäännönmukaisuudet johtuvat?
Muutaman ETF rahaston toteutuneet kulut (laskettu 21.11.2011 kurssitietojen perusteella)
ETF rahastojen kulut muodostuvat kahdesta tekijästä:
- Pääomaan sidotusta hallinnointipalkkiosta, joka on yleensä luokkaa 0,2%…0,8% vuodessa
- Rahaston ylläpitäjän suorittamista ostoista ja myynneistä. Jos rahaston pörssinoteeraus kasvaa yli sen vakuutena olevien osakkeiden arvon, hankkii rahaston ylläpitäjä lisää osakkeita ja myy vastaava määrä uusi rahasto-osuuksia pörssissä. Jos taas pörssinoteeraus laskee alle osakkeiden hintatason, ostaa ylläpitäjä rahasto-osuuksia ja realisoi niiden vakuutena olleet osakkeet. Tästä toiminnasta saattaa syntyä piileviä kuluja.
Kaikki piilevät kulut kuitenkin näkyvät kurssikehityksessä ja siksi ne on helppo tarkistaa kun vertaa ETF rahaston kehitystä vastaavaan indeksiin. Ja kulut ovat todellakin melko pieniä. ETF rahaston noteeraus poikkeaa päivittäin hieman vastaavan indeksin noteerauksesta ja siksi lasketut kulut vaihtelevat päivittäin. Joskus vuosikulut saattavat olla negatiivisia, mutta useimmiten kulut ovat välillä 0,2%…0,8%.
Suojaaminen kurssilaskuja vastaan maksaa
Käänteiset rahastot tekevät poikkeuksen. Tavalliset ETF rahastot hyötyvät yritysten maksamista osingoista, mutta käänteiset rahastot eivät omista osakkeita vaan "negatiivisia osakkeita" ja käänteisen rahaston omistaja joutuu itse asiassa maksamaan osingot "positiivisten osakkeiden" omistajille. Siksi käänteistä S&P 500 indeksiä seuraavan SH rahaston laskennalliset kulut ovat peräti 4,7% vuodessa.
Suojaaminen maksaa samalla tavoin kun vakuttaminen.
Onko ETF:lla merkittäviä eroja?
Olen alkanut kiinnostua ETF-sijoittamisesta, erityisesti Helsingin pörssi ja Dax kiinnostavat, koska ne ovat tuttuja ja seuraan niitä koko ajan, mutta toistaiseksi olen sijoittanut osakkeisiin tai warranteihin. Ovatko vaikkapa kaupan olevat yleisimmät DAX-ETF:t yhtä turvallisia (Deutsche Bankin, iSharesin jne)? Entä jos ne ovat synteettisiä? Ja maksavatko synteettiset osinkoa, vai miten ne hyvitetään? Onko mukana jokin sellainen oleellinen riski, jota osakkeissa ei ole?
ETF on alkanut kiinnostaa paitsi matalien hallinto- myös ennen kaikkea kaupankäyntikulujen vuoksi. Osakkeita treidaamalla on pakko hajauttaa laajasti yhtiökohtaisen riskin vuoksi, ja taas mitä useammalla osakkella käyt kauppaa, sen enemmän kertyy komissiokustannuksia ja spredejäkin. ETF vähentää tätä kustannusta oleellisesti, hajautuksen kun saa yhdessä paperissa. Mutta siihen ei sitten saisi sisältyä muita riskejä, kuten vastapuoli-, likviditeettiriskiä tms.
ETN instrumentteihin liittyy vastapuoliriski
En tunne ETF markkinoita mitenkään hyvin, mutta tässä muutamia tietoja:
ETF on rahasto (Exhange Traded Fund), joka joutuu pitämään asiakkaiden varat tiukasti erillään sitä hoitavan pankin ja rahastoyhtiön omista rahoista. Ja ETF rahastoa hoitavan pankin konkurssissa sijoittajat saavat rahansa takaisin.
Markkinoilla on myös niin sanottuja ETN osuuksia (Exhange Traded Note), joissa on selvä vastapuoliriski ja sijoittajat voivat saada puutteellisen korvauksen jos ETN tuotetta liikkeelle laskenut pankki kaatuu. Näitä monasti noteerataan samoilla listoilla ETF tuotteiden kanssa tekemättä sen kummempaa eroa. ETN tuotetta ei kuitenkaan saa kutsua rahastoksi sillä nimi rahasto on varattu sellaisille instrumenteille, joissa vastapuoliriski on pieni.
En ole selvittänyt tarkalleen mitkä ETF tuotteet perustuvat synteettisiin instrumentteihin. Osakeindeksejä seuraavat (esim. useimmat iShares tuotteet), perustuvat lähes poikkeuksetta oikeisiin osakkeisiin. Asia selviää rahastoyhtiön laatimasta rahastoesitteestä tai rahastoyhtiön omilta internet sivuilta.
Mutta nyt kun mainitsit niin kyllä tosiaankin jotkin ETF tuotteet (esim. VIX- indeksiä seuraavat,….) perustuvat synteettisiin instrumentteihin. Enpä ole tosiaan tullut ennen ajatelleeksi, mutta kyllä niihin taitaa liittyä riskejä joiden arviointi on vaikeaa.
Kiitos
molemmille. Mielessäni on ollut Deutsche Bankin synteettinen dax-etf, sen spredit ovat ohuet, peilaavuus itse indeksiin tarkka ja likviditeetti hyvä. Vastapuoliriskinkin pitäisi olla aika olematon. Ellei jollakulla ole muuta tietoa?
Tuolta löytyy tietoa
Tuolta löytyy tietoa synteettisten ETF:ien riskeistä:
http://monevator.com/2011/05/17/how-a-synthetic-etf-works/
Ja näyttäisi, että suurin osa eurooppalaisista osake-ETF:t käyttää johdannaisia suorien osakeomistusten sijaan.
Tack
Hyvä tietoisku, tosin edelleen jää puntaroitavaksi, mikä on kunkin liikkeellekaskijan vastapuoliriski. Siksi olen kiinnostunut juuri Deutsche Bankista, luulisi ettei sitä lasketa ihan heti nurin.
Suurimmat ETF rahastot ovat turvallisia
Jos valitsee suurimpia ETF rahastoja niin voi olla huoletta. Suurimpien yksittäisten ETF rahastojen pääoma on suomen BKT:n suuruusluokkaa (SPY: noin 160Mrd) eikä niiden kaatuminen ole mahdollista ilman että samalla romahdutetaan koko finanssijärjestelmä. Suurimmat yksittäiset rahastot ovat siis Kreikan valtionlainojen kokonaissumman suuruusluokkaa.