Pörssivuosi oli kaksijakoinen. Alkuvuodesta pörssikurssit nousivat ja näkymät olivat hyvät. Eurokriisiä ei vielä ollut nähtävissä. Kesän aikana eurokriisin myötä näkymät synkkenivät ja syksyllä alettiin jo elää kriisitunnelmissa. Lokakuussa saatiin tilapäistä helpotusta. Marraskuusta lähtien tilanne jälleen synkkeni. Pörssikurssit laskivat lähes yhtäjaksoisesti koko loppuvuoden, mitä nyt muutaman kerran nähtiin ”kuolleen kissan pomppuja”, jolloin kurssit äkisti ilman näkyvää syytä pomppasivat jatkaakseen sitten edelleen lasketteluaan. Vaikka osakkeet eri tunnusluvuilla mitattuna ovat halpoja, ne eivät vieläkään kelpaa kuin kokeneimmille sijoittajille.

Kotopörssimme kehitys oli lähes surkeinta koko maailmassa. Nokia, jonka painoarvo indeksissämme on edelleen suuri, koki 50 prosentin kurssilaskun. On yllättävää, ettei vielä mikään taho ole käynnistänyt yrityksen valtaamista. Vajaan neljän euron kurssitasolla yritysosto maksaisi valtaajalle alle 15 miljardia. Maailmalla on paljon yrityksiä ja rahastoja, joiden kassasta löytyy tämä rahasumma. Kun ottaa huomioon yhtiön valtavat kassavarat ja patenttisalkun, joka ei näy taseessa ja jonka suuruutta voi vain arvailla, yhtiöstä olisi varsin helppo irrottaa koko kauppasumma! Toki yritysvaltaus käynnistäisi voimakkaan kurssinousun, joten operaatio ei olisi näin helppo käytännössä toteuttaa.

Korkotaso on pysynyt alhaalla eikä suuria paineitakaan korkojen nousuun ole. Tästä voivat nauttia erityisesti asuntovelalliset. Korkosijoitukset taas tuottavat nykytilanteessa niin huonosti, että ne kannattaa toistaiseksi unohtaa.

Miten piensäästäjän, joka haluaa ostaa halpoja osakkeita, pitäisi toimia. Osakeostot vaativat arvo-osuustilin avaamista. Tämä tapahtuu joko käymällä omassa pankissa tai avaamassa tili nettipankissa. Molemmat on yhtä helppo käytännössä toteuttaa. Nettipankissa kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat. Kun on saanut käyttötunnuksen ja salasanan, voi lähteä osakeostoille. Kaikkein varminta on ostaa Helsingin pörssistä hyvää tulosta tekeviä ja korkeita osinkoja maksavia omien alojensa markkinajohtajia. Esim. teknologia-sektorilta Nokiaa, rakentamisesta YIT:tä, konepajoista Konetta, Metsoa ja/tai Wärtsilää, kaupan alalta Keskoa tai Stockmannia, lääketeollisuudesta Orionia, metsäteollisuudesta UPM:ää tai Stora Ensoa, operaattoreista Elisaa tai Telia Soneraa jne. Näin tekee suurin osa Suomeen sijoittavien osakerahastojen salkunhoitajistakin. Yllä luetellut yhtiöt tarjoavat vuosittain nykyhinnoilla ostettuina Konetta lukuun ottamatta 5 – 10 %:n osinkotuoton, mikä on historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen korkea. Ostamalla vaikkapa kymmentä eri toimialan yritystä myös globaali hajautus on varsin kattava, koska nämä markkinajohtajat toimivat maailmanlaajuisesti. Kun muistat vielä ajallisen hajautuksen ja oman riskinsietokykysi, nykytilannetta parempaa osakesalkun rakentamisajankohtaa saa hakea!

Jorma Kokko, jorma.kokko@jamk.fi

Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen. Osakesäästäjien Keskusliitto on osake- korko ja rahastosäästäjien edunvalvontajärjestö.

Voit tutustua Osakesäästäjien toimintaan ja etuihin Osakesäästäjien nettisivuilla http://www.osakeliitto.fi/

Löydät Osakesäästäjät myös Facebookista!