Oman yhtiön tuotteiden haukkuminen muotia
Nokian toimitusjohtaja Steven Elop aloitti oman yrityksen tuotteiden haukkumisen vertaamalla Nokiaa palavaan öljynporauslauttaan, jolta mereen hyppääminen olisi ainoa varma tapa pelastautua. Olisipa Nokian osakkeenomistajakin kuunnellut toimitusjohtajan varoituksia ja hankkiutunut eroon Nokian osakkeista luettuaan toimitusjohtajan viestin henkilökunnalle. Olisi monta murhetta jäänyt yhtiön osakkeiden kanssa kokematta. Nokian viime viikolla julkistamasta ensimmäisen neljännesvuoden osavuosikatsauksesta ei nimittäin mitään positiivista ollut löydettävissä. Aikaisemman ylivoimaisen markkinajohtajan sekä markkinaosuus että tulos laskevat sellaista vauhtia, joka hakee vertaistaan koko taloushistoriassa. Eipä olekaan ihme, että Steven Elop on ehdolla vuoden huonoimpien yritysjohtajien joukkoon.
Viimeisin oman yrityksensä tuotteiden haukkumiseen syyllistynyt on Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Hän toteaa viime viikon Svenka Dagbladetin haastattelussa, että pitkällä tähtäyksellä indeksirahastot lyövät aina aktiivisesti hoidetut rahastot. Hän ei usko siihen, että rahastot, ottaen huomioon niiden hoidosta perityt maksut, keskimäärin ja ajan mittaan voivat tuottaa enemmän kuin markkinat yleensä. Ruotsalaislehti huomauttaa, että Nordea myy viittäkymmentä aktiivisesti hoidettua rahastoa. Indeksirahastojakin tosin on saatavilla, mutta niitä ei juuri asiakkaille esitellä eikä mainosteta.
Wahlroos toteaa vain sen, mihin rahoitustutkimus on jo pitkän aikaa johtopäätöksissään tullut: pankkien markkinoimat aktiivirahastot häviävät hallinnoimiskustannukset huomioiden vuodesta toiseen indeksille. Hallituksen puheenjohtajan lausunnolla ei varmaankaan helpoteta kovien tulostavoitteiden kanssa tuskailevien sijoitusneuvojien työpaineita.
Olen jo ainakin vuosikymmenen ajan kirjoittanut ja esitelmöinyt siitä, ettei aktiivirahastoihin eli pankkien ja pankkiiriliikkeiden hallinnoimiin rahastoihin säästäminen ole järkevää. Kannattaa mieluummin laittaa rahansa kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin. Ihmetyksekseni nyt myös rahastojen myyjän edustaja toteaa tämän saman. Ehkä vihdoin myös tavallisen piensäästäjän silmät aukeavat. Kauppalehden toissa viikon uutisessa, joka käsitteli rahastoja ylläpitävien varainhoitotalojen viime vuoden tuloksia, todettiin, että sijoittajilla on takana huono vuosi, mutta varainhoito on yhä kuin lupa painaa rahaa!
Rahastoja yläpitävien yritysten tulokset eivät viime vuonna olleet erityisen hyviä. Yleensä ne ovat olleet vieläkin parempia. Tulee jälleen mieleen ikivanha tarina pankkiirista, joka ylpeänä esitteli luksusjahtiaan kaverilleen, johon kaveri totesi, että missä ovat asiakkaidesi luksusjahdit?
jorma.kokko@jamk.fi
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen. Osakesäästäjien Keskusliitto on osake- korko ja rahastosäästäjien edunvalvontajärjestö.
Voit tutustua Osakesäästäjien toimintaan ja etuihin Osakesäästäjien nettisivuilla http://www.osakeliitto.fi/
Löydät Osakesäästäjät myös Facebookista!
Öljylautta vertaus käynnistyi mahdollisesti Piksu artikkelilla
Tuo öljylautta vertaus käynnistyi mahdollisesti tällä Piksu artikkelilla: Nokian hallitus pohtii toimenpiteitä
Asiaa käsiteltiin nopeasti tämän jälkeen (seuraavana päivänä) laajalti suomen mediassa. En muista että öljylautta vertausta olisi kuitenkaan näkyvästi käytetty muualla kuin Piksussa.
Mutta artikkelin ajatus verrata Nokia:n ja BP:n (jolla oli silloin palava öljylautta Mexikonlahdella) osakekursseja lienee ilmaantunut (analyytikkojen kautta?) Nokia hallituksen jäsenelle, jolta Elop tuon vertauksen poimi ja välitti lähimmilleen Nokian sisällä. Elop:n tarkoitus oli varmaan tällä tavalla alleviivata tilanteen vakavuutta ja kovien toimenpiteiden tärkeyttä. Tarkoitus oli hyvä.
Aktiivisesti hoidettuja rahastoja voisi pyörittää tehokkaammin
Aktiivisesti hoidetut rahastot ovat minusta tärkeä ja tarpeellinen osa suomalaista rahoitussektoria. Toivon, että paras osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista säilyy.
Minusta säilymiselle on hyvä peruste. Indeksisijoittaminen voi tällä hetkellä olla tuottoisampaa, mutta jos kaikki sijoittaisivat vain indeksiin niin liian harva tekisi yritys- ja osake- analyysejä. Tämä johtaisi siihen, että hyvien osakkeiden valitsemisesta tulee helpompaa ja kannattavampaa. Joka taas vuorostaan johtaisi siihen että aktiivisesti hoidetut rahastot pärjäävät.
Mutta aktiivisesti hoidettujen rahastojen sektori on Suomessa tällä hetkellä liian laaja, rahastoja on markkinoiden kokoon nähden liikaa ja toiminta on sen vuoksi erittäin tehotonta (josta ylisuuret palkkiot juontavat juurensa).
Indeksirahastot
Olen täysin samaa mieltä Kai Nymanin kanssa. Yksi asia, mihin ei ole kiinnitetty mielestäni riittävästi huomiota indeksirahastoissa puhuttaessa on markkina-alueet. Poikkeuksetta lähes kaikki laajemmat tutkimukset pohjautuvat jenkkimarkkinoihin, joilla indeksin voittaminen suurista volyymeista johtuen on todella haastavaa pitkällä aikavälillä.
Suomen osalta jos katsotaan tilannetta on huomattavasti vaikeampi perustella indeksirahaston käyttöä. Esim Seligsonin Suomi indeksirahasto on 10-vuoden tähtäimellä toiseksi heikoin yli 10-vuotta toiminut Suomi-rahasto. 5-vuoden 10:ksi heikoin. Kehittyvillä markkinoilla tilanne on vielä heikompi.
Suomessa tuntuu vain olevan valloillaan tilanne, missä mikään ei saisi maksaa mitään.
Rahastojen aktiivisutta on kahta lajia
Tässä keskustelussa on puhuttu aktiivisesti hoidetuista rahastoista, jonka vastakohta on indeksirahasto. Itse nostaisin esiin toisenlaisen rahastojen aktiivisuuden, jota voisi nimittää aktiiviseksi sisällöksi. Tätä asiaa on tuonut esiin tutkimuksillaan mm. Antti Petäjistö. Lyhyesti sen aktiiviseni sisällön voi sanoa olevan poikkeamista indeksistä.
Petäjistö esittää, että huomattava osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista on kaappi-indeksoijia eli todellisuudessa ne ovat sisällöltään hyvin lähellä indeksiä. Ja kun hoitokulut ovat korkeat, on tuloksena väistämättä indeksirahastoa huonompi tuotto.
Toinen mahdollisuus päästä aktiivisesti hoidelluilla rahastoilla eli kalliilla kuluilla osalliskeksi indeksistä on käyttää montaa saman alueen rahastoa tai rahastoyhtiötä, katso Oldenburgin kirjoitus ”Pitäisikö aktiivinen salkunhoito kieltää lailla” Seligsonin vuosikatsauksessa sivulla 24.
Toisaalta nyt ylistetyissä indeksirahastoissa on sisäänrakennettuna mahdottomuus voittaa indeksi. Joka tapauksessa indeksirahasto ostaa kalliilla (osakkeita joiden indeksipaino on kurssinousun johdosta kasvanut) ja myy halvalla (osakkeita joiden indeksipaino on kurssilaskussa pienentynyt).
Siksi kannata hakea indeksistä poikkeavia rahastoja tai osakelistauksia. Piksu sivujen osakevalinnoissa ainakin Timon lista poikkeaa reilusti indeksisisällöstä.
Jälleen kyseessä jenkit
Indeksistä on tärkeä myös poiketa ja parhaiten se onnistuu kotimaassa rakentamalla oma suora osakesalkku ja kehittyvillä markkinoilla käyttämällä aktiivisesti hoidettuja rahastoja. Mikäli haluaa hajauttaa, niin ottaa puolet indeksirahastoja niiltä alueilla, minne sijoittaa.
Yksi asia, mihin Pekka et mielestäni kiinnittänyt huomiota Antti Petäjistön tutkimuksessa ja se on seuraava:
Poikkeuksetta kaikki tutkimukset, joihin Suomessa indeksirahastojen puolustajat/suosittajat sortuvat on unohdus markkinoiden eroista. Jenkit eivät ole sama, kuin Suomi, jne.
Oldenburg viittaa tekstissään Ruotsin työeläkerahojen sijoituksiin, joita on vaatimaton 700mrd kruunua. Oldenburgin artikkelissa on lähes tulkoon sama ongelma, kuin jenkkirahastoilla ja monilla muilla suurilla rahastoilla. Liian suuret volyymit, joita sijoitetaan ja halutaan välttää riskikertymiä tiettyyn yhtiöön, jolloin helposti aletaan seuraamaan indeksiä. Rahastoja vertaillessa on tärkeää katsoa ennen kaikkea rahaston pääoma, tuottohistoria, salkunhoitaja (onko hoitanut alusta asti salkkua), kulut, sisältö, jne. Aktiivisesti hoidettuja rahastoja ei mielestäni pidä unohtaa vain sillä perusteella, että kustannus on korkeampi, kuin indeksirahastolla.