Elämme korkean inflaation aikaa, mutta kukaan ei tiedä kuinka pitkään. Mikäli joku tietää niin se ei ymmärrä, arvaa vahingossa oikein tai valehtelee. Hinnat nousevat ja nopeasti verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. On selvää, että kaikkiin nousevat hinnat eivät vaikuta samoin. Keskityn kuluttajahintainflaatioon mikäli en muuta erikseen mainitse. Kuluttajat eivät toki ole ainoa taho mikä kärsii inflaatiosta, mutta rajataan asiaa siitä huolimatta. Suurilla Länsimarkkinoilla hinnat ovat nousseet viimeisen vuoden aikana n. 8-10%:ia.

Kun katselemme tilastoja inflaatiosta niin valitettavasti maailmassa ei ole tarkkaa standardia miten sitä mitataan. Voidaan todeta, että esimerkiksi euroalueen inflaatiokorissa tärkeimmät kategoriat ovat asumiseen liittyvät kulut n. 25%:ia, liikkuminen niin julkisilla kuin yksityisillä liikennevälineillä vajaa 18%:ia ruoka ja juoma n. 16%:ia. Iso-Britanniassa samat kulut ovat n. 31%:ia, n. 11%:ia ja n. 12%:ia. Myös Yhdysvalloissa on omansa, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Datan keräystavat voivat vaihdella eri kategorioiden mukaan. Karkeasti voidaan todeta, että nuo kolme edellämainittua kategoriaa muodostavat yli puolet kuluttajahinnoista. Tämä koskee suuria ihmisryhmiä ja yksilöillä kategorioiden tärkeysjärjestykset vaihtelevat. Seuraavasta linkistä voi katsoa eri kategorioiden painot euroalueella: EU:n inflaatiokori

Jos tutkitaan kuluttajahintoihin vaikuttavia tekijöitä niin todetaan, että niitä ei nyt tai lähivuosina vähennä merkittävästi kuin positiivinen tuottavuuskehitys mikäli taloudellinen toimeliaisuus ei merkittävästi laske. Toinen asia mikä on aiemmin vaikuttanut paljon on ollut ammattitaitoisen työvoiman lisääntyminen viimeisten vuosikymmenien aikana itä-eurooppalaisten ja kiinalaisten liittyessä joko suoraan tai epäsuoraan työvoimaan tuotannon siirtyessä Kiinaan. Laskutavasta riippuen työmarkkinoille on tullut lisää muutamia satoja miljoonia ihmisiä. Tilanne on kääntynyt päälaelleen ja kehitys jatkuu seuraavat pari vuosikymmentä.

Nykyiset hintoja nostavat tekijät voidaan jakaa kahteen osaan eli ”rahanpainamiseen” ja tärkeiden hyödykkeiden kuten energian tarjonnan laskemiseen verrattuna niiden kysyntään. Näiden painoarvot kuluttajahintainflaation kasvun syissä vaihtelevat talousalueista tai maista riippuen. Lisäksi on todettava ettei edellämainittuja tekijöiden painoarvoja voi arvioida tarkalleen.. Lisäksi tuleva työvoiman väheneminen on inflatoiva tekijä.

Aloitetaan rahan ”painamisesta”. Viimeisen vajaan viidentoista vuoden aikana tätä on kokeiltu ja keskityn lähinnä omiin havaintoihini. Toivottavasti joku lukija haastaa ne. Kun rahaa painettiin 2008-2009 finanssikriisin jälkeen niin korkeampaa inflaatiota ei saatu aikaan kuin vasta viime vuonna Yhdysvalloissa. Näkemykseni on, että se miten painorahaa käytetään vaikuttaa eri tavoin inflaatioon. Vähiten inflaatiota kasvattaa painoraha mikä uppoaa lähinnä eri sijoitusvälineiden ostoon, kuten valtionvelkakirjoihin ja muihin rahoitusalan tuotteisiin kuten asuntolainoihin tai pankkien pääomittamiseen. Asuntolainojen osto kasvattaa asumisen kustannuksia asuntojen hintojen nousemisen kautta. Eri velkakirjat olivat pääkohteita pitkään, vaikka Obamalta tulikin infrapaketti finanssikriisin jälkimainingeissa. Myös infrapaketteihin laitettavat painorahat kasvattavat inflaatiota lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä ne pienentävät sitä mikäli rahat käytetään järkevästi.

Merkittävin Ukrainan sodan jälkeen inflaatiota nostattava tekijä löytyy painorahan siirtämisestä suoraan kuluttajille ilman vastikkeita. Tämäkin alkaa vasta vaikuttamaan, kun rahasummat riittävät muuhunkin kuin toimeentuloon. Trump aloitti tämän tien ja Bidenin hallinto jatkoi sitä. En pidä sattumana, että Yhdysvalloissa hinnat alkoivat nousta merkittävästi tämän seurauksena. Se ei tarkoita sitä etteikö se voisi sitä olla. Tämä ei ole mielestäni ainoa syy, mutta minusta sillä on suurin painoarvo, kun arvioidaan pelkkää painorahaa. Tämä ei ole ainoa eikä edes suurin syy maan kohonneeseen inflaatioon mistä päästäänkin tarjonnan vähenemiseen. Euroopassa kuluttajille ei ole syydetty rahaa samassa mittakaavassa mikä voi selittää osan siitä miksi ns. ydinkuluttajahintaindeksi on noussut Yhdysvaltoja vähemmän.

Covid, Covid, Covid. Venäjä, Venäjä, Venäjä. Edelliset syyt ovat vaikuttaneet eniten tarjonnan vähenemiseen mitä tulee kuluttajainflaatioon. Ne eivät ole ainoat syyt eivätkä todennäköisesti hieman pidemmällä aikavälillä tärkeimmät. Järjetön ympäristö-huuhaa kuten käyttökelpoisten ydinvoimaloiden sulkeminen vahvistaa etenkin Venäjän vaikutusta tarjonnan vähenemisessä. Kulut ovat myös Venäjän toimien myötä siirtyneet nopeammin kuluttajien maksettaviksi. Lisääntyvät ympäristövaatimukset kasvattavat inflaatiota etenkin niiden kuluttajakategorioiden osalta missä energian osuus on merkittävä. Nyt näyttää siltä, että fossiiliset polttoaineet tulevat tekemään lyhytaikaisen paluun heikentäen Venäjän vaikutusta. Kehitys näkyy jo Saksassa. Saa nähdä seuraavatko muut maat sitä. En tiedä koska Ukrainan sota loppuu, joten on mahdotonta sanoa, koska Venäjän vaikutus vähenee. Sen sijaan on helppo todeta, että ns. vihreä siirtymä nostaa hintoja vähintään seuraavat kymmenen vuotta energiaprojektien kestäessä pitkään. Myös työvoiman tarjonta pienenee seuraavat parikymmentä vuotta, joten myös se nostaa hintoja. Palkkakysymyksissä aletaan siirtyä työnantajien vallasta kohti työntekijöiden valtaa. Toisaalta kuluttajien määrä vähenee pienentäen kysyntää. Se ei riitä kompensoimaan puuttuvaa työvoimaa.

En näe inflaatiota niin suurena peikkona kuin monet muut. Syy siihen on, että liiallisen rahamäärän tuottaman ylivelkaantumisen aikaansaama kestämätön elintaso vähenee rahan reaaliarvon laskiessa. Muutaman vuoden aikavälillä en näe tätä ongelmana mikäli yhteiskuntarauha säilyy, koska elintason on laskettava. Pidempi korkean inflaation aika on ongelma nykytilanteessa. Siksi on syytä pohtia miten inflaatio voi laskea. Rahamäärä markkinoilla vähenee nostamalla sen hintaa korkoja nostamalla tai vähentämällä keskuspankkien omistamia velkakirjoja. En usko pelkän rahan hinnan nostamisen ratkaisevan inflaatio-ongelmaa, koska se veisi monet velkaantuneet maat konkurssiin.

Asiaa täytyy tutkia myös suurimpien kuluttajakategorioiden kautta. Fossiilisten polttoaineiden käyttöön ottamisella voi laskea mm. asumisen hintaa. Lisäksi ympäristövaatimuksista tinkiminen vähentää niin asumisen kuin liikkumisen hintoja tarjonnan lisääntyessä. Ruoan tarjontaa ei voida nopeasti lisätä, koska lannoitteita ei saada nopeasti tuotettua lisää. Kasvattamalla merkittävästi asevientiä Ukrainaan nykyisestä voi kasvattaa tärkeimpien kuluttajakategorioiden tarjontaa pakottamalla Venäjä lopettamaan sota sen tappioiden kasvaessa. Mitä nopeammin tämä tehdään sitä halvemmaksi se todennäköisesti tulee. Tässä on vaaransa. Pitkän aikavälin inflaatiopaineet riittämättömän kohtuuhintaisen tarjonnan osalta eivät näin ratkea.

Mennään vielä tärkeimpien kuluttajakategorioiden kysyntään. Se vähenee taloudellisen toimeliaisuuden vähentyessä korkeamman rahan hinnan kautta, nostamalla energiatehokkuutta tai energian säästötoimenpiteillä. Rahan hinnan nostaminen on pakollinen toimi nykyinflaatiossa, mutta kuten on jo aiemmin mainittu niin tarpeeksi korkea hinta tuhoaisi monien valtioiden taloudet. Ruoan kysyntää on vaikea laskea, koska syömisen määrää ei voi merkittävästi vähentää. Myös energiansäästöllä on rajansa. Liikkumista ei voi kokonaan lopettaa ja ainakin Euroopassa pitää asunnot lämmittää talvisin.

Näen inflaation laskevan nykyisestä seuraavan vuoden aikana mikäli Ukrainan sota ei leviä muualle, mutta en usko sen taittuvan keskuspankkien toivomalle tasolle noin kahteen prosenttiin ilman syvää taantumaa, vaikka sota loppuisikin. Taantuma on normaali ilmiö, mutta syvä taantuma ei sitä ole. Taantuman mahdollisesta syvyydestä en nyt kirjoita, koska teksti on muutenkin pitkä. Useamman vuoden kestävä korkea inflaatio tekee tuhojaan myös yksilöiden elintasossa sitä vastaan taistellakseen yksilöt voivat vähentää energiankulutustaan ja muita kulujaan, mutta en näe niitä keskimäärin parhaana tapana sopeutua korkeampaan inflaatioon. Paras vaihtoehto on olla jossain asiassa niin hyvä tai ainakin luoda siitä mielikuva niille, jotka pystyvät siitä maksamaan. Toisin sanoen, ammattitaito, jolla voi nostaa laskutustaan yksityisiltä kuluttajilta tai yrityksiltä enemmän kuin inflaatio tuhoaa ansioita mahdollistaa parhaan sopeutumisen normaalia korkeampaan inflaatioon. Sijoittajille positiiviset reaalituotot ovat kiven takana nykytilanteessa elleivät omaisuuserien hinnat vielä selvästi laske. Tämä arvioni perustuu lähinnä 1970-luvun korkean inflaation tuottamiin oppeihin, jotka kertovat korkean inflaation tuhoavan nimellistuotot lähes kaikissa omaisuusluokissa. Nykytilanne eroaa siitä mm. työvoiman saatavuuden kehittymisen ja koronnostojen huonompien seurauksien kannalta.

Valitettavasti kirjoituksesta tuli pitkä. Toivottavasti joku jaksaa sen lukea loppuun saakka.

-Tommi T