Suomi haluaisi olla hirveän innovatiivinen

Osallistuimme tänään Olli Kallion kanssa Tivit Foresight Seminar 2008 tapahtumaan Finlanditalolla. Tilaisuudessa esiteltiin vajaan 60 miljoonan euron hankepakettia, jonka uskotan vievän Suomen teknologiateollisuutta kauas huomiseen.

Tietoa tuli monen Powerpointin voimalla, kieli ja sisältö tähtäisi asiakaslähtöiseen ja hyvään elämään, mutta tavallinen matti möttönen tai linda liukas ei olisi ymmärtänyt esityksistä puoliakaan.

Olimme tietenkin erittäin "User Generated" orientoituneita ja nämä 2010 – 2020 suomalaiset innovaatiot tunkeutuvat joka paikkaan. Ensi yönä näen, tulevatko ne myös mun uniin possun punaisiin.

Janne Saarikko jaikui tilaisuuden jaikulaisten tietoisuuteen. Yksityiskohdat löytyvät #Seminaarikannusta. Janne pohti tilaisuuden päätöskeskustelussa, että "miksi minusta tuntuu, että se mitä täällä tänään tavoitellaan on jo olemassa…" ja kommentti osui naulan kantaan ja sai ansaitusti aplodit.

Tilaisuudessa esiteltiin tietenkin mutkikkaita teknisiä ratkaisuja, joiden käytäntöön vieminen vaatii paljon kahvia, pullaa, päättäväisyyttä ja osaamista. Yhteistyön pitäisi ulottua yli monien rajojen. Mutta riittääkä kehityksen lähtökohdaksi enää suomalainen todellisuus? Pitäisikö näiden maailmoja syleilevien kehityshankkeiden verkottumista vyöryttää kauas yli kansallisten rajojen?

Juutummeko TEM-tuotekehityksessä kansallisten rajojen sisäpuolelle samalla kun vaikkapa Nokia siirtää omaa R&D:tä aggressiivisesti maailman johtaviin kehityskeskuksiin?

Tilaisuus oli hyvä: se herätti ajatuksia. Sitran Ossi Kuittinen sanoi selvällä Suomen kielellä, että kansakunta on menossa kohti vaikeita aikoja ja samat sanat EU:sta.

Selviämmekö tästä taantumasta 90-luvun keinovalikoimalla? En ole siitä aivan varma. Maailma on muuttunut 15 vuodesta. Nokia lähti nousuun ja lentoon 90-luvun laman jälkeen. Mikä liikahtaa tällä kertaa? Meillä 4000 ohjelmistoyritystä eli kymmenen per kunta ja uusia syntyy 1000 per vuosi. Miten näistä valikoituu tulevaisuuden Nokia?

  • Tarvitaanko konsolidoitumista?
  • Tarvitaanko suurempia yksiköitä?
  • Pitäisikö ensin keksiä asiakas ja sen jäleen gadgetit?

 

 

Osallistuimme tänään Olli Kallion kanssa Tivit Foresight Seminar 2008 tapahtumaan Finlanditalolla. Tilaisuudessa esiteltiin vajaan 60 miljoonan euron hankepakettia, jonka uskotan vievän Suomen teknologiateollisuutta kauas huomiseen.

Tietoa tuli monen Powerpointin voimalla, kieli ja sisältö tähtäisi asiakaslähtöiseen ja hyvään elämään, mutta tavallinen matti möttönen tai linda liukas ei olisi ymmärtänyt esityksistä puoliakaan.

Olimme tietenkin erittäin "User Generated" orientoituneita ja nämä 2010 – 2020 suomalaiset innovaatiot tunkeutuvat joka paikkaan. Ensi yönä näen, tulevatko ne myös mun uniin possun punaisiin.

Janne Saarikko jaikui tilaisuuden jaikulaisten tietoisuuteen. Yksityiskohdat löytyvät #Seminaarikannusta. Janne pohti tilaisuuden päätöskeskustelussa, että "miksi minusta tuntuu, että se mitä täällä tänään tavoitellaan on jo olemassa…" ja kommentti osui naulan kantaan ja sai ansaitusti aplodit.

Tilaisuudessa esiteltiin tietenkin mutkikkaita teknisiä ratkaisuja, joiden käytäntöön vieminen vaatii paljon kahvia, pullaa, päättäväisyyttä ja osaamista. Yhteistyön pitäisi ulottua yli monien rajojen. Mutta riittääkä kehityksen lähtökohdaksi enää suomalainen todellisuus? Pitäisikö näiden maailmoja syleilevien kehityshankkeiden verkottumista vyöryttää kauas yli kansallisten rajojen?

Juutummeko TEM-tuotekehityksessä kansallisten rajojen sisäpuolelle samalla kun vaikkapa Nokia siirtää omaa R&D:tä aggressiivisesti maailman johtaviin kehityskeskuksiin?

Tilaisuus oli hyvä: se herätti ajatuksia. Sitran Ossi Kuittinen sanoi selvällä Suomen kielellä, että kansakunta on menossa kohti vaikeita aikoja ja samat sanat EU:sta.

Selviämmekö tästä taantumasta 90-luvun keinovalikoimalla? En ole siitä aivan varma. Maailma on muuttunut 15 vuodesta. Nokia lähti nousuun ja lentoon 90-luvun laman jälkeen. Mikä liikahtaa tällä kertaa? Meillä 4000 ohjelmistoyritystä eli kymmenen per kunta ja uusia syntyy 1000 per vuosi. Miten näistä valikoituu tulevaisuuden Nokia?

  • Tarvitaanko konsolidoitumista?
  • Tarvitaanko suurempia yksiköitä?
  • Pitäisikö ensin keksiä asiakas ja sen jäleen gadgetit?

 

 

2 thoughts on “Suomi haluaisi olla hirveän innovatiivinen

  1. Slogan oli ”Sata uutta Vaisalla”
    Tuolla aikaisemmin oli jo puhetta siitä, että hiirien oli tarkoitus ommelle kissalle takki – ei tehdä kukkaroa. Nimittäin suomalaisen teknologiapolitiikan slogan oli ”Sata uutta Vaisalla” eikä ”yksi uusimuotoinen Nokia”.
    Joko SITRA:n raportti A Fugitive Success – Finland´s Economic future on tullut luettua. Ei taida teknologiapolitiikan vetäjät jaksaa lukea sitä, se kun ei ole parikymmensivuinen PowerPoint esitys.

  2. Kiitos Vierailija A Fugitive Successista

    Pitää hankkia ja kahlta joulunpyhinä.

    Helge

Comments are closed.

Related Posts