Talvivaara ja kootut selitykset huonolle sijoitukselle

 

Kuvassa mm. Helge V. Keitel

Jarkko Peltomäki on kirjassamme korostanut sitä, miten sijoittajat hakevat omille virheilleen syntipukkeja muualta. Keskustelupalstat voi jättää omaan arvoonsa ja kieltämättä melkoinen rajatapaus on sekin, että Nordnet – pankki käyttää yhtenä blogaajanaan nimimerkkiä.  Joka tapauksessa ko. nimimerkki vielä alkusyksystä kehua retosteli Talvivaaraa. Jos jotain vikaa jossain on ollut, vika on ollut Vihreässä liitossa. Sama syytös toistettiin hiljattain.

Sitten voitaisiin katsoa joitain tosiasioitakin. Talvivaaran lähtökohta on seuraava. Talvivaaran omat sivut antavat yhtiöstä hiukan erikoisen kuvan. Esiintymä on Outokummun löytämä ja sen pitoisuudeltaan köyhäksi toteama. Käytetty menetelmä on Outokummun kehittämää, mutta Outokumpu itse on pitänyt sitä liian riskaabelina. Esiintymän köyhyyden takia louheen määrä on suuri, (35 miljoonasta 60 miljoonaan tonniin vuodessa. Määrää kuvastaa, että tavallisina rekkakuormina se tarkoittaisi jopa miljoonaa rekkakuormaa vuodessa.

Ympäristön hoitamiseen kuuluisi jopa sekin, että kaivostoiminnan aikanaan loppuessa koko valtava kaivosalue maisemoitaisiin. Nämä tavattoman pitkän tähtäimen kulut katetaan tuloilla, jotka ovat taasen riippuvaisia metalliraaka-aineitten päivittäin vaihtuvista hinnoista eli hyvin nopeatempoisista asioista. Jo näillä perusteilla voisi päätellä kyseessä olevan korkeariskisen sijoituksen.

Talousmedia – tai vaikkapa Piksu – voisi ryhtyä myöntämään vuotuisen greippipalkinnon vuoden mölöimmästä lausunnosta. Talvivaaralla olisi mielestäni jo kaksikin kiinnitystä palkintoon. Ensin uhkaus siirtää suunniteltu jalostamo muualle esim. Lähi-itään. Raaka-aineen kuljetuskulut huomion ottaen Talvivaaran pitäisi varmaan pörssitiedottamisen sääntöjen puitteissa esittää jotain laskelmiakin asiasta, jollei suoraan haluta myöntää kyseessä olleen itkupotkuraivarikohtauksen. Uudempi lausunto kuuluu, että padot eivät ole ilmaisia. Sille voisi oikeastaan antaa vielä vuoden terävimmän laskentatoimen palkintona helmitaulun.

Talvivaara puhuu kestävästä kehityksestä, mutta tosiasioitten tasolla vesieristys on hoidettu altaissa muovipressun tapaisella materiaalilla, jonka olisi ilmeisesti pitänyt kestää vuosikymmneniä Suomen luonnossa. Mieleeni tulee ennemmin kertakäyttö"kehitys" kuin kestävä kehitys. Edelleenkään ei mielestäni voida puhua mistään onnettomuuksista, vaan vastuuttoman toiminnan väistämättömistä seurauksista.

Talvivaaran ympäristövaikutukset ulottuvat pohjois-eteläsuunnassa yli 150 km:n alueelle. En menisi väittämään, että esim. kaikki alueen kesämökinomistajat ovat Vihreän liiton kannattajia. Ympäristövaikutuksissa olisi perin terveellistä muistaa kaivostoiminnan olevan vasta alkuvaiheessaan.

Ja lopuksi pari tosiasiaa vihreitten syyttelemisen asemasta:

  1. Suomea muistetaan aina haukkua yrittäjävihamieliseksi maaksi. Voi olla, että jonkun afrikkalaisen diktaattorin lahjomisella saa vapaammat kädet kaivostoimintaan, mutta auttaa Talvivaaraa tälläkin hetkellä kahden maan armeijan kalusto eli eivätköhän viranomaiset ole vastaan tulleet?
  2. Omalla nimellään esiintyvä Seligsonin blogaaja toteaa, ettei Talvivaara häntä pätkääkään kiinnosta ja siitä huolimatta ohi mennen osoittaa sijoituksen huonouden. Jos kaivosteollisuuteen haluaa sijoittaa, miksi ihmeessä kohde pitäisi löytää Suomesta?

Kun olin tämän kirjoittanut, huomasin Helge V. Keiteleen synkän toteamuksen, että seuraava olennainen vaihe Talvivaaran korkeudella ovat ensi kevään tulvat.

Ja sitten loppukevennys, sillä ei markkinoilla itku auta.

7 thoughts on “Talvivaara ja kootut selitykset huonolle sijoitukselle

  1. Nordnetin bloggaaja

    Nordnetin bloggaaja saattaa olla Inderesin palkkalistoilla, josta Nordnet ostaa analyysit ja suositukset. Tekstithän ovat asiantuntevan näköisiä ja Talvivaaran potentiaalia perustellaan monelta näkökannalta aivan kuin Inderesin tiimikin. Inderes piti sitkeästi Talvivaaraa "osta" -suosituksessa kuukaudesta toiseen, vaikka yrityksen tilanne huononi silmissä ja osakkeen hinta suli käsissä. Muut olivat jo toivonsa ajat sitten heittäneet. Nyt, pari päivää sitten, Inderes laski suosituksensa "lisää" tasolle ja pisti uudeksi tavoitehinnaksi 1,50€, Tavoitteeseen pääseminen tietäisi nykykurssiin ostavalle mukavaa +30,4%:n tuottoa. Valtionkin ollessa omistajana ja pitäessä kaivostoimintaa Suomessa tärkeänä Talvivaara pysynee jatkossakin pystyssä ja toiminta aloitetaan uudesta nollapisteestä entistä valvotummin ja seuratummin. Jos näin käy, niin Talvivaarahan alkaa pian olla ostohinnoissa – Inderes muutti suositustaan aivan liian myöhään ja ehkä turhaankin: metsään mennyt suositus oudoksutti ja huvitutti sijoittajia jo riittävän kauan – ei hinnan tarvitse enää paljon laskea, kun osta-suosituksella alkaa olla todellista, vakavastikin otettavaa,  katetta. 

    1. Nordnetin bloggaaja….

      siirtyi tuolta http://oneup.blogit.kauppalehti.fi/ Hänen asiantuntemustaan en epäile yhtään, mutta virheistään vastaa jokainen itse. Myös minä siitä, että omistan Talvivaaraa (ostohinta muutamia tonneja), mutta minä en etsi syntipukkia kylppäriä kauempaa, sieltä se löytyy käsienpesualtaan yläpuolelta. Asiaa pidin siksí merkityksettömänä, etten viitsinyt sitä edes merkintään laittaa devil

       

      T. Juha

      1. Kaivosyhtiöitä riittää maailmassa

        En ynnäile Talvivaaran kohtaloa enempää kuin olen tehnyt, enkä väitä sitä tietäväni kummemmin kuin kukaan muu. Olen kuitenkin omistanut vuosien varrella erinäisiä mineraalisektorin yhtiöitä vähän siellä sun täällä, ja sen perusteella tiedän alan olevan vaikeampi kuin suomalaiseen perspektiiviin juuttuneet täkäläiset perussijoittajat tuntuvat uskovan – uskallan väittää. Vaikkapa Norsk Hydro, joka tuottaa alumiinia halliten koko tuotantoketjua isojen satsausten jälkeen (Outokummun tapainen suurhanke) on ollut kohtuullisen pahoissa vaikeuksissa rämpivä yhtiö finanssikriisistä asti, ja minusta sen eväät ovat ihan toiset kuin Talvivaaran. Jos sijoittajana jotain olen oppinut, niin karttamaan näitä "nyt on elämäsi tilaisuus saada halvalla kohta käänteessä olevaa yhtiötä". Ne käänteet ovat kiusallisen usein alaspäin, sikäli kun tulevat.

      2. Varautunut asenne Talvivaaraan…

        … oli mainitulla Helgellä hyvin varhain. Oma ostokseni perustui kahteen huonoon syyhyn: 1) kaverit kehui ja 2) oli jo silloin laskenut aika paljon. Ostos oli sen kokoinen, että nuo saivat kelvata. Vastuu on minun ja sillä sipuli. 

         

        T. Juha

      3. Talvivaara on monivammainen

        Myönteistä hankkeessa on, että nikkeliä on maaperässä ennakoituakin enemmän. Pekka Perä onnistui 2000-luvun alussa puhumaan start-upilleen mahtavan rahoituspotin. Talvivaaran osakkeita myytiin Lontoossa esimerkillisesti. Hanke siirtyi nopeassa tahdissa pilotista (peltihalli) jättimittakaavaan (pilvenpiirtäjä).

        1. Suunnittelussa tehtiin virheitä, perustustyöt valmisteltiin huonosti, vesien kanssa lotraamisesta ei ollut kokemusta
        2. Alkuvaiheen myönteisyys hanketta kohtaan sumensi johdon ja omistajien arvostelukykyä
        3. Vuonna 2010 yrits ylsi positiiviseen tulokseen ja piensijoittajat lähtivät mukaan kultaryntäykseen
        4. Hankkeen poliittinen tuki vahvistui (Pekkarinen, Lehtovaara, kepu, kok, demarit, PS), vihreitten ininästä ei välitetty
        5. Sen jälkeen on ollut alamäkeä: vuodot, kuolleet linnut kipsisakka-altaassa, vesitase, työntekijän kuolema, patojen murtuminen
        6. Vesitaseongelman jälkeen havahduttiin myös prosessin toimimattomuuteen; saanto kaukana tavoitteesta
        7. Ympäristöväki argumentoi ensin tunteisiin vedoten, mutta analyysit ovat muuttuneet tieteellisemmiksi ja tarkemmiksi
        8. Talvivaaran johto sai kevään 2013 "Maan annilla" piensijoittajat liikkeelle
        9. Institutionaaliset sijoittajat ottivat kohta sen jälkeen etäisyyttä
        10. Prosessi- ja vesitaseongelmat nielivät rahaa, Talvivaara maksoi ison lainan, marraskussa 2013 kassa kuivui minimiin
        11. Nikkelin hinta on laskenut ja nousun ennustajia ei ole näkynyt julkisuudessa: varastot täynnä ja kaikki maailman nikkelintuottajat syövät kuormasta (negatiivinen kassavirta)
        12. Talvivaara on pieni, ylivelkaantunut, kansallinen kaivosyhtiö, konsernissa ei ole muita tukijalkoja
        13. Yrityssaneerauksella velkakuormaa vähennetään, mutta prosessiongelmat eivät katoa pienellä rahalla
        14. 40 miljoonan "velkasaneerauksella" ei pitkälle pötkitä; arviosta puuttuu yksi nolla
        15. Talvivaaran vesien puhdistamiseen olisi pitänyt panostaa noin 200 miljoonaa euora, parin vuoden heikon hintatason kestäminen nielee parisataa miljoonaa (tappiot 10 miljoonaa kuukaudessa), vesitaseen, velvoitteiden yms hoitamiseen menee sievoinen summa rahaa
        16. 500 – 700 miljoonan lisärahoitus on minun arvaus
        17. Mistä valtio nappaa nuo rahat, ketkä ottavat harteilleen poliittisen (epäonnistumisen) riskin?
        18. Norilsk Nickel ilmoitti varhaisessa vaiheessa haluttomuudestaan lisätä investointeja Suomeen
        19. Joku kaivosjätti saattaa innostua, kun tasetta on putsattu isolla vesurilla

           

         

    2. Talvivaara

      Kemia-lehdessä (http://www.kemia-lehti.fi/pdf/2012-3-3.pdf) Pekka Perä sanoo "Raha on maailmalla ympäristöystävällistä. Jos et takaa puhdasta tuotantoa, rahahanat sulkeutuvat.”. Pakko todeta, että usko rahoitusmarkkinoihin on suuri.

      Perä vakuuttaa myös, että Talvivaara on oman sarjansa ykkönen. On se hyvä että Kainuuseen ei tullut maailman toiseksi parasta ympäristöstä huolehtijaa jos ykkösen jälki on tätä. 
       
      Saapa nähdä kuinka Talvivaaran käy. Perä on mielyttävän ja rehellisen oloinen, kuten parhaat myyntimiehet ovat. Totuuden kanssa tuolla mielikuvalla ei ole mitään tekemistä. Perä on Suomen paras myyntimies. Hän sai pelkillä papereilla ja suunnitelmilla satojen miljoonien rahoituksen. Nyt tarvitaan taas tätä vakuutelua.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen