Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin keskiviikkoinen korkopäätös oli odotettu itse toimien osalta, mutta muutaman detaljin kannalta on perusteltua pureskella sitä saman tien. Osin jo markkinareaktion takia, indeksit putosivat eilen liki pari prosenttia.

Ohjauskorko nousi odotetusti 0,75% vaihteluvälille 3,0-3,25%. Fed ennustaa sen olevan vuoden lopussa jo noin 4,4 % ja ensi vuonna noin 4,6 %.

Fed teki myös ensimmäisen pidemmän aikavälin ennusteen, jonka mukaan 2025 ohjauskoron olisi vielä  lähes 3%. Se ei ole historiallisesti paljon, finanssikriisin jälkeisessä todellisuudessa kylläkin.

Halvan rahan aika olisi siis pitkäksi aikaa ohi. Se vaikuttaa kaikkien luototettavien asemaan sekä arvopaperien hinnoitteluun.

Mutta – kyseessä on ennuste, ei sitoumus. Fed asetti selväksi tavoitteeksi inflaation nitistämisen, jonka liikkeet kuitenkin vaikuttavat rahapolitiikkaan kuten ennenkin.

Nihkeä kasvuennuste

Inflaation reipas putoaminen poistaisi korkopainetta. Ja siten voimakkaat laskusuhdanteet vaikuttavat, kun kysyntä hiipuu ja huoli työpaikoista tasaa palkkavaatimuksia.

Näin on käynyt aina. Kuten maanantaina jenkkikatsauksessa kävin läpi, myös huippuinflatorisella 1970-luvulla korkeat korot ja taantuma leikkasivat inflaatiota tehokkaasti.

Fedin omakin talousennuste on jo nihkeä. Tälle vuodelle kasvu jää sen mukaan hiukan miinukselle ja ensi vuonna kasvua syntyy vain vähän päälle prosentin.

Työttömyyden kasvuun uskoo myös Fed povaten sen kapuavan ensi vuonna noin 4,5 prosenttiin nykyisestä alle neljästä. Sekin olisi historiallisesti vielä matala taso, mutta iskisi silti jo isoa osaa amerikkalaisista.

Tämän hinnan Fed on valmis maksamaan inflaation nitistämisestä. Sitä ei sovi epäillä.

Fed huitonut usein harhaan

Laiha ennuste kaikkiaan, myös kasvun osalta, kun USA:n väestökin kasvaa noin puoli prosenttia vuodessa. Jos inflaatio ei asetu ja ennuste toteutuu, kyseessä on jo jonkin asteen stagflaatio.

Fedin ennusteet ovat kuitenkin pitäneet viime aikoina kutinsa kehnosti. Vielä vuosi sitten se povasi ohjauskoron kapuavan vain vähän nollan päälle, mutta inflaation tahti yllätti.

Yhtä heppoiseksi voivat osoittautua nykyiset ennusteet. Jos taantuma syvenee, inflaatio taittuu ja työttömyys kasvaa nopeasti, Fed joutuu taas reivaamaan linjaansa ja ennusteitaan.

Suhdannekuopasta on ainakin jo läjä painavia todisteita. Niiden heijastuminen inflaatioon ja työllisyyteen ei yleensä kestä kovin kauan – yleensä puhutaan kuukausista ja joka tapauksessa alle vuodesta.

Öljyn hinta indikoi inflaatiota

Öljy on ollut aina hyvä indikaattori suhdanteille ja inflaatiolle. Öljyn montut ja huiput osuvat aika tarkkaan yksiin niiden kanssa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana matalan inflaation kaudet osuvat luonnollisesti laihoihin suhdanteisiin noin 2015 ja 2019. Suhdannekuopissa matelivat tietysti osakkeetkin.

Samaan aikaan kolusi öljy pohjiaan. Niiden suhde on elimellinen.

Ja, kuten ennustin vaikkapa elokuun alussa, öljy on taas laskussa. Se lähestyy jo 80 taalaa käytyään vasta kesällä päälle 120 taalassa – jolloin valtavirran ennusteet odottivat nousun jatkuvan.

Vaan alas tuli. Ja odotan hinnan kitkuttavan edelleen alemmas, joskin ilmeisesti hitaasti nykien. Pitkät indikaattorit eivät ole pohjassa, toki jo lähempänä.

Tältä ne näyttivät elokuussa, kuten em. jutustakin selviää. Tämä hyvänä muistutuksena niille, jotka pilkkaavat teknistä analyysia teenlehdistä povaamiseksi.

TA on laajasti ottaen paljon tehokkaampi väline kuin maailmoja syleilevät makroanalyysit, joita vaikkapa öljyn hintaennusteet tulvivat. Se pysyy omana linjana kunnes toisin todistetaan.

Perinteiden pitäessä kohta seuraa inflaatio kokonaisuudessaan. Kun nyt keskuspankitkin Fedistä alkaen pistivät haulikkoihinsa kovat piippuun.

Jos näin ei käy, ovat maailmankirjat oikeasti sekaisin. Sen varaan en laske.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.