Elvytys helpottaa akuuttia ahdinkoa – se on talouden marijuana
Sanalla "elvytys" on positiivinen mielleyhtymä ja elvyttämällä, valtion velkevetoisella kulutuksella, on paikkansa silloin kun viennin väliaikainen heikkeneminen uhkaa pysäyttää talouden rattaita.
Elvyttämällä voimme lisätä julkisen sektorin ylläpitämiä työtehtäviä silloin kun yksityinen sektori ei suhdannesyistä vedä. "Elvytyksen" sivuvaikutukset tulevat viiveellä:
- Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Kiertävän raha päätyy aina palkkoihin.
- Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee aivan niin kuin meillä on käynyt.
- Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
Negatiivisten sivuvaikutusten nä
kyminen ja kasaantuminen kestää vuoden tai pari. Siksi "elvytystä" kutsutaan suhdannepoliittiseksi keinoksi. Se aiheuttaa talouteen vuoden tai parin mittaisen piristysruiskeen, joka tuo maailmantalouden lamasyöksyn aikana toivotun helpotuksen akuuttiin ahdinkoon.
Mutta elvytys jättää jälkeensä rakenteellisia vinoumia: väärin kohdennettuja resursseja, ylikorkean palkkatason, heikentyneen kilpailukyvyn ja pahimmillaan jopa supistuvan bruttokansantuotteen. Kaikki on hyvin, jos elvytystä käytetään varovasti ja taiten niin kuin vaarallista lääkettä. Sillä on vahvoja negatiivisia sivuvaikutuksia, mutta joskus on paikallaan lievittää äkillistä sairaskohtausta kunnon lääkkeellä.
Sanaa "elvytys" käytetään poliitikkojen kommunikaatiossa melko vapaasti ja runsaasti. Muistetaan positiiviset lyhyen ajan vaikutukset mutta unohdetaan se, mitä parin vuoden päästä tuleman pitää. Niinpä elvytämme enemmän kuin olisi tarpeen. Olemme koukussa marijuanan, elvytyksen, ihanaan hyvää oloa tuovaan tuoksuun. Marijuanan käytön epäkohdat on jo huomattu työpaikallamme – vientiteollisuutemme tuotteet menevät yhä heikommin kaupaksi. Lääkkeeksi työpaikan ahdistukseen poltamme himan lisää pilveä ja taas tuntuu vähän aikaa hyvältä.
Olemme nyt polttaneet "elvytys" pilveä aina vuodesta 2008 alkaen. Ensimmäinen vuosi oli aiheellinen. Ahdinkomme oli niin suuri, että tarvitsimme helpotusta. Ja vuoden 2011 nousukauden jälkeinen laskukausi ansaitsi yhdet pienet pilvet. Mutta onko laitaa, että käytämme tätä lääkettä joka ikinen päivä? Voisiko ajatella että vähitellen vähentäisimme pilven polttamista? Pienikin vähentäminen parantaa suorituskykyä ja kohottaa halua tavoitella jotain arvokkaampaa.
Yksityiselle sektorille elvytystä & Julkiselle ”anti-elvytystä”
Elvytys pitäisi kohdistaa vain sellaisille toimialoille, jotka tuovat Suomeen lisää vientiä.
Liian suuren julkishallinnon tekohengittäminen velkaantumalla ei ole pitkällä jänteellä järkevää elvytystä. Ei myöskään rakennus- tai tiekantaan investoiminen.
Julkista sektoria tulisi samaan aikaan supistaa, jotta sen syömä osuus viennin tuomasta tulokakusta pienenee.
Suomessa kehitys on valitettavasti ollut päinvastainen. Tuloja tuovat yritykset voivat huonosti tai siirtävät "tulokoneensa" muualle.
Julkishallinto taas ottaa yhä suuremman osan supistuvasta vientikakusta.
Nopea ja halpa tapa elvyttää Suomen taloutta olisi kaavoitustoiminnan uudelleen organisointi siten, että tontteja on jatkuvasti hieman liikaa tarjolla.
Tällöin tonttien hinnat laskevat ja alentavat ihmisten asumiskustannuksia. Ihmisille jää enemmän rahaa ostaa palveluja ja tuotteita. Talous elpyy. Työpaikkoja tulee lisää.
Elvytys
Meinaatko ettei tuottavuutemme nouse parantamalla liikenneväyliä ja osaamista?
Jos se ei nouse noilla niin millähän se sitten nousee? Tuottavuuden nousu on oikeastaan ainoa tekijä millä merkitystä. Ja tuottavuuden pitää kasvaa nopeammin kuin kilpailijoilla jotta voisimme parantaa kilpailukykyä. Tuottavuus ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen suure kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää
”Meinaan” sitä, että elvytys
"Meinaan" sitä, että elvytys tulisi kohdentaa mahdollisimman suoraan vientiteollisuuden kilpailukykyä edistämään ja uutta vientiteollisuutta synnyttämään.
Moottoritie elvyttää vähemmän pitkällä jänteellä kuin uusi tehdas joka valmistaa vientiin tuotteita.
Moottoritie näkyy työllisyydessä nopeasti ja iltapäivälehdetkin osaavat siitä tehdä näyttäviä juttuja. Siksi niihin on poliitikkojen helppo innostua.
Esimerkiksi Nokia päätti aikanaan aloittaa matkapuhelinten ja verkkojen kehittämisen ja valmistamisen. Nuo päätökset toivat massiivisen varallisuusruiskeen talouteemme.
Nokian kaltaisten yritysten synnyttämiseen ja Suomessa pitämiseen käyttäisin isoimman osan elvytysrahoista, julkishallintoon en lainkaan, tiestöön ja rakentamiseen vain syvien suhdannekuoppien tasoittamiseksi.
Ei vienti ole tärkeintä
Ei vienti ole maailman tärkein asia vaan hyvinvointi. Meidän osaaminen on tärkein asia hyvinvointia hakiessamme. Jos osaamme muita paremmin asioita niin pärjäämme hyvin. Siihen on koulutus tärkein lääke, tosin se vaikuttaa hitaasti. Moottoritie voi olla juuri se ratkaiseva tekijä, että saamme tehtyä ja kuljetettua suomessa tehtyjä tarvikkeita.
Kun puhutaan julkissektoreiden velasta meidän pitää aina puhua varoista. Julkisillaaektoreilla on nyt enemmän rahoitusvarallisuutta kuin velkaa. Jos ne maksaisi kaikki velkansa pois rahaa jäisi vielä kymmeniä miljardeja ja eikä tarvitsisi yhtään korottaa veroja. Ei siinä ole järkeä, julkisella sektorilla kuuluu olla velkaa.
Hyvinvointi on tärkempää kuin vienti
Hyvinvointi on tärkempää kuin vienti. Olen samaa mieltä.
Artikkeli, jota kommentoin liittyi kuitenkin elvytykseen, ei hyvinvointiin.
Valtiolla on velkaa enemmän kuin rahoitusvarallisuutta. http://www.hs.fi/talous/a1394260867572
Valtio myös kuluttaa enemmän kuin tienaa ja velkaantuu kokoajan lisää. Siitä on syytä olla huolissaan.
Toki Valtio pystyisi pienentämään merkittävästi velkojaan esimerkiksi myymällä Suomen tiestön ja sillat. Pörssiomistukset ja aravalainakanta eivät riitä.
Ehkä Nokiaa ei Suomessa olisi koskaan tarvittu vaan nelikaistainen moottoritie olisi ollut taloudelle parempi asia. Minä olen asiasta kuitenkin erimieltä.
Osaamista Suomessa on vaikka kuinka paljon. Osaamisen kasvattamisesta voisimme Suomessa siirtyä enemmän osaamisen hyödyntämiseen.
Talous nousee ylös tekemällä, ei tietämällä.
Velka
Se mitä julkisyhteisön osaa kutsumme valtioksi on täysin keinotekoinen konstruktio. Kokonaisuutena Suomen julkisyhteisöillä on paljon enemmän rahaa taskussa kuin velkaa. Tuohon rahoitusvarallisuuteen ei lasketa rakennuksia eikä maaomaisuutta.
http://www.piksu.net/artikkeli/julkinen-talous-ja-velkaantuminen
Vaikka moottoritie tai osaaminen ei suoraan tuota, jos ei ole tietulleja, niin ne mahdollistavat tuotannon syntymisen. Hyvät liikenneväylät kompensoivat Suomen syrjäisestä sijainnista syntyvää kustannushaittaa. Ja ei Nokiaa olisi koskaan syntynyt jos ei olisi osattu tehdä kumia ja sittemmin jostakin tänne ei olisi syntynyt matkapuhelinsuunnitteluun kykeneviä insinöörejä. Tuon insinöörien laadun mahdollistanut tärkein päätös tehtiin 1970 alussa kun tehtiin peruskoulu. Intian nousun mahdollistanut päätös tehtiin 1980 luvulla kun siellä uudistettiin koulua. Kiinan koulun uudistuksia en tiedä, mutta veikkaan 1980 lukua. Suomen tärkein poliittinen teko olisi koulu-uudistus mikä mahdollistaisi 2030 luvun valtavan nousun. Se pitää tehdä tai hukka perii. Muut asiat ovat näpertelyä.
Kuinka paljon elvytystä
tarvitaan, että Suomen asiat saadaan kuntoon? Nyt on kohta 10 vuotta velkaannuttu rajusti, eikä ole tuntunut riittävältä. Tarvitaanko Italian/Ranskan taso vai peräti Kreikan tasoinen velka, jotta saamme taloutemme kuntoon?
Ei olla velkaannuttu
Katso linkkaamastani jutusta niin huomaat että julkiyhteisö ei ole velkaantunut vaan päinvastoin. Sen pitäisi velkaantua jotta yksityinen sektori elpyisi.
Kyllä velkaantuu!
Tämä webbisaitti taas näyttäisi väittävän, että Valtio velkaantuu.
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/kuviopankki/pages/valtion_velka.aspx
Valtio
Julkistalouteen kuuluu paljon muutakin kuin valtio
Niin. Hyvä kysymys. Minkähän takia
velkojat eivät pääse näihin nettokassoihin kiinni kriiseissä. Kreikkakin on onnistunut pitämään satojen miljardien nettoa (uraanit, öljyt, saaret, valtionyhtiöt, …) kriisinsä läpi vaikka jotkut velkojat kirjasivat tappioita. Onkohan maailmassa yhtään näinlaskien nettovelkaantunutta julkista taloutta? Kreikan julkinen talous on ollut kokoajan vahvempi kuin Suomen. Eli oleellinen kysymys meidän kannalta on se, että estääkö meidän julkisyhteisojen nettovarallisuus kansan kärsimykset Suomessa kun valtionvelka edelleen kasvaa vai saako kansa kärsiä valtionsa ylivelkaantumisesta kuten Kreikassa. Pahoin pelkään, että esim eläkerahoista ei ole mitään hyötyä siinä käytännön tilanteessa, jos valtio ei pysty lyhentämään velkojaan. Niiden käyttäminen vaatisi kansallistamista ja sen haitat olisivat suuremmat kuin nuo kansallistettavat varat. Eli järkevämpää on vain hakea korrelaatioita valtioiden velkaantumisasteesta ja kansan elintasosta.
Nettovelka
Maaomaisuutta noihin ei lasketa.
Eläkerahat voitaisiin laittaa valtion budjettiin ja valtion haltuun eduskunnan päätöksellä. Nuo eläkerahat ovat varsin likviidissä muodossa ja voi ne tuhlata jos niin halutaan ja jos Kreikalla olisi vastaavasti rahaa olisi ne otettu käyttöön. Aika harva maa on tehnyt noin hullun systeeemin kuin Suomi. Ne on aivan samanlaisella veroilla kerättyjä varoja kuin muutkin valtion rahat ja jokainen palkassaan niitä maksaa aivan kuten verojakin. Joskus tuntuu, että OECD ja luottoluokittajat ymmärtävät Suomen tilanteen paremmin kuin me itse. Me emme näe systeemimme älyttömyyttämme tai moni tekee silä politiikkaa.
Kannatetaan!
Eläkerahat olisi hyvä ottaa käyttöön. Jos meillä on 60 miljardia ylimääräistä kuten toisessa keskustelussa todettiin niin ne olisi hyvä jakaa kansalaisille eli 10 kiloa per lärvi. Siinä olisi sentään jotain järkeä. Sitten jokainen kansalainen pääsisi itse päättämään, että miten käyttää ne rahat talouden pyörien käynnistämiseksi. Sensijaan siinä ei ole järjen häivää, että Stubb ja Rinne joutuisivat hätäpäissään parissa illassa päättämään, että mihin kaupunkiin tehdään ratikka ja korjataanko Aittolahdentien siltarumpu vai nourisoseurantalon katto. Ei ole mitenkään realistista, että he tai edes alemman tason virkamiehet pystyvät kohdentamaan tälläisiä valtavia resursseja järkevästi. Eli julkisyhteisöjen ylimääräiset rahat hyötykäyttöön veronalennuselvytykseen tai jälkipolvien elvyttämiseen (eli velanmaksuun eli elvytysvaran rakentamiseen jälkipolville).
USA taitaa olla
nettovelkainen. Silti kansalla menee melko kivasti. Suomi varoiltaan karkeasti plusmiinusnolla -> kansalla menee jotenkuten. Kreikka nettorikas -> kansalla menee huonosti. Korrelaatiot ovat sekavia. Yksi vaikeus tässä on se, että velasta puhuttaessa puhutaan hyvin "likvidistä" rahasta, mutta nämä julkisyhteisöjen omaisuudet ovat paljolti epälikvidiä. Esim. Metsähallituksen miljoona hehtaaria metsää: ei sitä kukaan osta "käyvällä hinnalla" isoa määrää, koska ostajalle tulevan omaisuuden arvo määrätään täysin hallinnollisilla päätöksillä (mahdolliset tulevat omaisuusverot, kaavoitus, luonnonsuojelu, …).
Suomen julkinen velka
Jatkan vielä tästä kun asia tuntuu olevan niin kovin sekainen. Se on sekainen lähinnä kun halutaan lietsoa kriisitietoisuutta ja tehdä asialla politiikkaa. Suomella on pitkä perinne vaipua poliittiseen synkkyyteen joista lähihisorian kuuluisin esimerkki on Koivisto, mutta sitä samaa oli myös ennen Koivistoa ja myös sen jälkeen.
Tässä alla olevassa linkissä näemme, että Suomen julkisensektorin velka on -47,5% kansantuotteesta. Samalla näemme, että Suomi on yksi maailman vähiten velkaantuneista maista.
http://www.economywatch.com/economic-statistics/Finland/General_Government_Net_Debt_Percentage_GDP/
Tuosta näemme, että Suomella ei edes 1990-luvun laman aikana ollut enempää velkaa kuin rahaa.
Asian vaikeudesta oivaltaa käytetään kognitiivinen dissonanssi. meille on tuota velan kauheutta kymmeniä vuosia toitotettu ja olemme sen oppineet.
http://www.economywatch.com/economic-statistics/economic-indicators/General_Government_Net_Debt_Percentage_GDP/
Kasvua meidän pitää saada aikaan ja meillä on vielä aikaa sitä hakea.
Ennemminkin meidän
kannattaisi säästää 10 vuotta tai 50 vuotta mitä se sitten vaatisikaan, että meillä olisi iso nettopossa kuten Norjalaisilla. Sitten lainaisimme sitä näille elvyttäjille kovalla korolla. Elelisimme ensisijaisesti koroilla. Jos haluaisimme vielä paremman hyvinvointivaltion, niin voisimme sitten lisäksi elvyttää itseämmekin hiukan töihin tuon koroillaelelyn lisäksi. Ei hyvinvointivaltiomme enää jatkossa kestä sitä, että elätämme itsemme lisäksi tuollaisia elvyttäjille lainaaja-koroillaelelijöitä.
Ei valtion kannata säästää
Miten niin kannattaisi säästää? Rahasta maksetaan nyt alle inflaation joten velkaahan sitä kannattaa ottaa. Laitetaan rahat sitten vaikka TIPseihin (inflaatiosuojattuihin velkapapereita) , joita muistaakseni on vaikka Ranskalla. Jos tuo säästetty 150 miljardia olisi laitettu kansantalouteen niin olisimme nyt yksinkertaisesti vauraampia. Kyllä vaikka UPMmän joku omistaisi vaikka se ei olisi suomalaiset eläkeläiset. Voi vaan kuvitella kuinka vahvasti suojellaan tuota rahapottia. Sitä on kiva hallita ja käyttää valtaa.
Hyvä kirjoitus. Päihteet on
Hyvä kirjoitus. Päihteet on enimmäkseen ongelma niille, joiden elämässä ei ole perusta muuten kunnossa. Voivat toimia stressinlievittäjinä satunnaisesti, mutta jatkuvassa käytössä velka tulee maksettavaksi. Toisin kuin ihminen, talous ei kuitenkaan voi oikein levätä koskaan.