Katselen lukuja epätietoisena. Ovatko kaikki oikein? Kansantuote kasvaa 0,5% vuodessa ja jos kasvaakin 0,4%, niin pörssi laskee (tai nousee riippuu fiiliksistä), mutta miksi? Kansantuote on kotimaisen tulon muodostuksen mitta ja nyt puhutaan sen lisäyksestä. Mutta voimmeko mitata sen kuinka tarkasti? Emme voi kuulemma mitata kovinkaan tarkasti edes Virosta tuotavan viinan määrää, mutta mittaamme hurjan tarkasti koko kansantuotteen tulon? Siis myös harmaan (mustan) tulon. Aivan sama on työttömyyden kanssa. Meillä on työttömiä joku määrä, joka määrä ilmoitetaan prosentinosina kaikista työssä olijoista. Mutta mitä jos osa onkin jäänyt tahallaan työttömäksi ja tekeekin pimeätä harmaata työtä? Meneekö silloin molemmat tarkat mittarit mönkään? Yritysten tulokset verojen jälkeen pitäisi vaikuttaa pörsseihin. Tuloskehitys on kuitenkin ollut varsin tasaista (tilasto on Q2/2014 asti) ja sillä perusteella osakemarkkinat antanevat normaalin tuoton, mikä se sitten onkin.

Meidän uskoon lukuihin eikä ennustuksiin vaikuta mitään vaikka lukuja säädellään myös jälkeenpäin, aivan kuten BKT lukuja on muunneltu kymmeniä vuosia jälkeenpäin. Luvuilla ja tilastoarvoilla pyritään tekemään joitain pitkälle meneviä ennusteita tulevasta taloudellisesta tai pörssikehityksestä. Todellisuudessa nuo luvut ovat talouteen niin takaisinkytkeytyneitä, että niiden vaikutusta pörssikehitykseen ei voida kuin liioitella.  Sijoittamisessa ainoa millä on väliä on osakkeesta saatavat tulot. Sijoittajalle päin (ilman muutamia poikkeuksia) ainoat tulot ovat osingot. Ja jotta osingoilla tai tulostuotolla pääsee plussanpuolelle luvut kerkiävät muuttumaan moneen kertaan ja useampaan suuntaan.

Olkoon luvut mitä tahansa meidän pitää jaotella luvut syklisiin ja rakenteellisiin luokkiin. Talous joskus hidastuu ja sitten se taas kiihtyy ja tämä menee sykleissä. Osakkeita kannattaa ostaa silloin kun yrityksellä menee huonosti ja huonosti meneminen johtuu vain syklistä ei rakenteiden muuttumisesta. Kaukaisesta historiasta löydämme signaaleja jotka eivät enää kerro mitään kuten vaikka Englannin postinkuljetusmäärät. Tämä oli ennen autojen yleistymistä tärkeä indikaattori, mutta maailman muuttuessa indikaattori ei kerro enää yhtään mitään. Toinen kuuluisampi on ajalta kun autoja oli ja ne olivat isoja ja moottorina oli V8. Tämä lausahdus ja ennuste on, että jos GM:llä menee hyvin, niin silloin myös USA:lla menee hyvin. Mittari toimi hyvin kunnes se ei rakenne tai paradigma automarkkinoilla muuttui ja indikaattori irtaantui elämästä.

Ylipäätään tämä on tärkeää nyt, kun kohta lehdet ovat täynnä jos jonkinlaista ennustajaa vuodelle 2015. Minä en osaa nytkään ennustaa, mutta arvata voin. Pörssi nousee kokonaisuutena mutta aika moni yritys joutuu suuriin ongelmiin. Eipä tästä paljon muuta voi kuin siteerata William Featheria, että osakemarkkinat ovat hassut kun joka kerta kun yksi ostaa, niin toinen myy ja molemmat luulevat tekevänsä fiksut kaupat.