Lukuja

Katselen lukuja epätietoisena. Ovatko kaikki oikein? Kansantuote kasvaa 0,5% vuodessa ja jos kasvaakin 0,4%, niin pörssi laskee (tai nousee riippuu fiiliksistä), mutta miksi? Kansantuote on kotimaisen tulon muodostuksen mitta ja nyt puhutaan sen lisäyksestä. Mutta voimmeko mitata sen kuinka tarkasti? Emme voi kuulemma mitata kovinkaan tarkasti edes Virosta tuotavan viinan määrää, mutta mittaamme hurjan tarkasti koko kansantuotteen tulon? Siis myös harmaan (mustan) tulon. Aivan sama on työttömyyden kanssa. Meillä on työttömiä joku määrä, joka määrä ilmoitetaan prosentinosina kaikista työssä olijoista. Mutta mitä jos osa onkin jäänyt tahallaan työttömäksi ja tekeekin pimeätä harmaata työtä? Meneekö silloin molemmat tarkat mittarit mönkään? Yritysten tulokset verojen jälkeen pitäisi vaikuttaa pörsseihin. Tuloskehitys on kuitenkin ollut varsin tasaista (tilasto on Q2/2014 asti) ja sillä perusteella osakemarkkinat antanevat normaalin tuoton, mikä se sitten onkin.

Meidän uskoon lukuihin eikä ennustuksiin vaikuta mitään vaikka lukuja säädellään myös jälkeenpäin, aivan kuten BKT lukuja on muunneltu kymmeniä vuosia jälkeenpäin. Luvuilla ja tilastoarvoilla pyritään tekemään joitain pitkälle meneviä ennusteita tulevasta taloudellisesta tai pörssikehityksestä. Todellisuudessa nuo luvut ovat talouteen niin takaisinkytkeytyneitä, että niiden vaikutusta pörssikehitykseen ei voida kuin liioitella.  Sijoittamisessa ainoa millä on väliä on osakkeesta saatavat tulot. Sijoittajalle päin (ilman muutamia poikkeuksia) ainoat tulot ovat osingot. Ja jotta osingoilla tai tulostuotolla pääsee plussanpuolelle luvut kerkiävät muuttumaan moneen kertaan ja useampaan suuntaan.

Olkoon luvut mitä tahansa meidän pitää jaotella luvut syklisiin ja rakenteellisiin luokkiin. Talous joskus hidastuu ja sitten se taas kiihtyy ja tämä menee sykleissä. Osakkeita kannattaa ostaa silloin kun yrityksellä menee huonosti ja huonosti meneminen johtuu vain syklistä ei rakenteiden muuttumisesta. Kaukaisesta historiasta löydämme signaaleja jotka eivät enää kerro mitään kuten vaikka Englannin postinkuljetusmäärät. Tämä oli ennen autojen yleistymistä tärkeä indikaattori, mutta maailman muuttuessa indikaattori ei kerro enää yhtään mitään. Toinen kuuluisampi on ajalta kun autoja oli ja ne olivat isoja ja moottorina oli V8. Tämä lausahdus ja ennuste on, että jos GM:llä menee hyvin, niin silloin myös USA:lla menee hyvin. Mittari toimi hyvin kunnes se ei rakenne tai paradigma automarkkinoilla muuttui ja indikaattori irtaantui elämästä.

Ylipäätään tämä on tärkeää nyt, kun kohta lehdet ovat täynnä jos jonkinlaista ennustajaa vuodelle 2015. Minä en osaa nytkään ennustaa, mutta arvata voin. Pörssi nousee kokonaisuutena mutta aika moni yritys joutuu suuriin ongelmiin. Eipä tästä paljon muuta voi kuin siteerata William Featheria, että osakemarkkinat ovat hassut kun joka kerta kun yksi ostaa, niin toinen myy ja molemmat luulevat tekevänsä fiksut kaupat.

 

3 thoughts on “Lukuja

  1. Paikkansa

    pitänee tuo, että luvuissa on josjonkinlaista virhelähdettä. Lukujen vertailemisessa voi silti olla järkeä: esim. mainitsemaasi harmaata työtä esiintyy myös ensivuonna ja siksi BKT kasvuprosentti voi olla harmaatyö virheestä huolimatta melko "tarkka". Harmaata työtä lienee kaikissa maissa, joten maiden välisessäkään vertailussa virhetermi ei välttämättä tee vertailusta täyttä huuhaata. Olen kuitenkin samaa (?) mieltä, että varsinkaan kehittyvien maiden BKT lukuja ei pidä lukea kuin "piru raamattua".

    Mikko

    1. Parempi kuin ”ei mitään” …

       

      Totta aivan varmasti joka sana tässäkin viisauden siemenissä, mutta muttaa: monilla sektoreilla ja aloillahan on nyt vasta viime vuosikymmenen aikana edes opittu jonkinlaista systemaattista datan keräystä josta voisi olla hyötyä niin nykyisille omistajille/päättäjille kuin myös tuleville sijoittajille.

      Jos valintaa pitää tehdä onko olemassa "edes jotain" tai "ei mitään" metodia seurata – vaikka nyt sitten osakeyhtiöiden näkymiä, niin itse kyllä vahvasti kallistun 1. eli "edes jotain" puolueen suuntaan tässä kohtaa.  laugh

       

  2. OMXH ei enää riipu Suomen taloudesta

    Suomi on vahvasti viennistä riippuva maa mutta silti parhaat OMXH:n yhtiöt ovat niitä vientiyhtiöitä, joiden arvonmuodostuksesta pääosa syntyy jo nyt Suomen ulkopuolella.

    Näitä yrityksiä palvelee Suomessa joukko palveluyrityksiä, joista niistäkin osa on pörssissä. Esim. tänään listautui Nixu Oyj, joka on vastannut jo pitkään Kone Oyj:n tietoturvasta.

    Eiköhän OMXH nykyisin seuraa enemmän näiden globaalien yhtiöiden menestystä niiden markkina-alueilla kuin Uralille, Pohjolaan, Eurooppaan tai Ahvenanmaalle juuttuneita paikallisyrityksiä.

    Olisi hienoa jos joku pystyisi laskemaan OMXH:ssa listatuista yrityksistä "läpi", miten suuri osuus tuloksesta syntyy em UPEA-alueen ulkopuolella?

    PS. Säännön vahvistava poikkeus on rahan painaminen (ja jopa lupaukset siitä): Vaikka Draghin puheista ei eilen pidetty, Rahoitus-toimialan yritykset ovat tänään menestyneet hienosti pörssissä.

Comments are closed.

Related Posts

Talous Yhteiskunta

Kiinasta

Viime päivinä markkinat ovat hermoilleet Kiinan kehityksestä, eikä suotta.

Jos suoraan sanotaan, en ole koskaan ymmärtänyt, miten ihmeessä maailmanhistorian tuhoisinta hallitsijaa Maoa rajattomasti ihaileva kommunistinen valtio

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com