Ympäristönsuojelua
1) Ensin valistettiin kansaa, että jogurttipurkit pitää pestä ennen kierrätystä. Hikipinko nainen FB:ssä sanoi, että pitää syödä ihan kaikki jogurtti. Ja naapurissa purettiin tuo talo ikkunoineen, kaihtimineen, valaisimineen päivineen. Huonekalut oli jo aiemmin kuskattu kaatopaikalle. Tuli déjà-vu -kokemus.
Äitini asui säästöpankin talossa. Talo oli yhtä huonosti hoidettu kuin kaikki muukin sp-ryhmässä. Kun sp-ryhmä teki miljarditappioita, äitini murehti roskien lajittelua. Sp:n jälkeen tuli Sonera, Nokia ja Fortum. Naiset säästävät, kun miehet raiskaavat maapalloa.
2) Tuollainen auto pitäisi vaihtaa Teslaan. Montakohan vuosikymmentä tarvitaan, ennenkuin joku kekkaa, ettei akkujen tuotantokaan mikään ympäristöteko ole.
3) Miksi ihmeessä Suomessa tuetaan verovapaudella maksimaalisesti saastuttavia ns. museoautoja, vaikka 99%:lla ko. autoista ei ole mitään museaalista arvoa Suomessa. Elvis Presley ei nimittäin asunut Suomessa.
4) Sähkön tuotanto Suomessa 21.8.2023 kello 13:
Vesivoima 2 116 MW
Ydinvoima 2 766 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 235 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 1 151 MW
Tuulivoima 161 MW (kapasiteetti 5 677 MW)
Aurinkovoima 378 MW
Muu tuotanto 350 MW
Tehoreservi 0 MW
Tuonti – / vienti + (netto) −974 MW
Ja nyt on kesä!
5) Olen muutaman kerran päivitellyt eräitten metsäntutkijoiden hinkua saada Suomeen enemmän metsäpaloja. Linkissä on tekstiä v:lta 2018:
”Venäjällä roihuavia metsäpaloja pidetään meillä joko merkkinä naapureidemme välinpitämättömyydestä tai siitä, että kunnon pelastuskalustoa ei ole… Venäläisillä on todellisuudessa valtavat resurssit metsäpalojen torjuntaan ja he ovat myös aktiivisia paloja sammuttamaan. Ja vaikka uutiskuvissa naapureiden kalusto näyttää välillä vanhalta, sammuttajat ovat maailmanluokkaa.”
Ihan tulee mieleen Väinö Linnan romaanihahmon Lahtisen usko itänaapurin erinomaisuuteen.
Asiallista tekstiä. Vaikea ymmärtää tätä sähköntuotannon kanssa sähläystä.
Opin juuri hiljattain että tällä päin Suomea vaivalla kerätty muovi (maintsemasi jugurttipurkit) poltetaan kaukolämmöksi, mutta eri voimalaitoksessa kuin sekajäte.
Molemmat palaisivat kyllä ihan hyvin samassa voimalaitoksessa ja lopputuotos olisi saman verran kaukolämpöä, mutta näin on täällä päädytty toimimaan.
Opin kyllä voimalaitosten nimet ja lähde oli luotettava mutta en voi mainita kun tieto saattaa olla vihreä liikesalaisuus.