Työttömyys on työmarkkinajärjestöjen toiminnan seurausta

Työmarkkinajärjestöt (työntekijä- ja työnantaja- järjestöt) vastaavat yhdessä merkittävimmin siitä, että Suomen yksikkötyökustannukset ovat järkevällä tasolla. Tässä tehtävässä on epäonnistuttu. Yksikkötyökustannuksemme ovat aivan liian korkealla tasolla ja sen seurauksena yritykset ovat lakanneet investoimasta Suomeen (alla graafi tapahtumasta).

Yritysten kiinteät investoinnit (Lähde: Teknologiateollisuus)

Hallitus on lanseerannut "yhteiskuntasopimus" käsitteen, jonka oleellinen sisältö on se, että työmarkkinajärjestöjen tulee keskinäisissä neuvotteluissaan korjata tekemänsä virheet ja tehtävä/ehdotettava toimenpiteet, joilla yksikkötyökustannukset asettuvat tasolle, joka mahdollistaa järkevät investoinnit suomalaiseen tuotantoelämään. 

 

Yksikkötyökustannusten kehitys (Lähde: Valtionvarainministeriö)

Yksikkötyökustannukset muodostuvat yrityksen kannalta yksinkertaisella tavalla. Ne ovat kaikki ne kulut, joita työntekijästä joutuu maksamaan (palkka, sosiaalitruvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut, etc….) suhteutettuna yrityksen tuottamiin tuotteisiin. Niihin vaikuttavat sellaiset asiat kuten eläketurvan ja työttömyysturvan taso sekä ansiosidonnaiset päivärahat, palkka sekä luonnollisesti työaika.

Pidemmällä aikavälillä yksikkötyökustannuksiin vaikuttaa myös koulutustaso ja infrastruktuurin laatu. Nämä ovat kuitenkin työmarkkinajärjestöjen vastuualueen ulkopuolella ja niihin saadaan parannusta vasta kymmenien vuosien järjestelmällisellä työllä. Ne ovat Suomen hallituksen vastuulla. Työmarkkinajärjestöt eivät siis välttämättä ole ainoita syypäitä, jos yksikkötyökustannukset karkaavat. Mutta nämä pitkän tähtäimen tekijät ovat Suomessa aika hyvällä mallilla. Korjausta on tosiaan haettava "yhteiskuntasopimuksesta" jolla työmarkkinajärjestöt panevat oman tonttinsa kuntoon.

Työmarkkinajärjestöt ovat keskeisessä asemassa

Työmarkkinoiden järjestäytyneisyysaste (ammattiyhdistysjäsenyys ja työntantajien jäsenyys EK:ssa) on Suomessa maailman koreimmalla tasolla ja Suomi on myös ainoa maa maailmassa, jossa työmarkkinajärjestöt hallussaan olevien eläkevakuutusyhtiöiden kautta käyttävät määräävää omistajavaltaa suurimmassa osassa pörssiyhtiöitä. Siksi yhteiskuntasopimukseen pääseminen on juuri Suomessa niin tärkeää. Työmarkkinajärjestöt ovat päättävässä asemassa niin monella tavalla ja montaa kanavaa myöden. 

Ongelma on monien virheiden summa

Miten saattoi olla, että yksikkötyökustannukset pääsivät näin pahasti karkaamaan käsistä? Kehityksen sysäsi liikkeelle ulkoiset tekijät – Nokian ja metästeollisuuden kompurointi. Virheet tehtiin siinä että ongelmaan reagoitiin aivan väärällä tavalla. Työmarkkinajärjestöt nostivat keskinäisillä sopimuksilla palkkatasoa aina tähän vuoteen saakka, hallitus vähensi infrastrukttuuri-investointeja ja pumppasi velkarahaa talouteen, jolla velkarahalla voitiin ylläpitää tilanteeseen nähden liian korkeaa palkkatasoa.  Kaikki tekivät virheitä. Eikä virheittä toimineet edes taloudelliset tutkimuslaitokset. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos ja valtionvarainministeriö olivat molemmat liian optimistisia ja virheellistä näkemystä ja politiikkaa tukivat myös jotkin yliopistomaailman mielipiteenmuodostajat. Kaikki siis tekivätä suuria virheitä. Harmi juttu.

4 thoughts on “Työttömyys on työmarkkinajärjestöjen toiminnan seurausta

  1. Nyt on aika kaikkien työntekijöiden tuoda oma kortensa kekoon

    Kai on tarttunut erittäin tärkeään aiheeseen. Kiitos!

    Nykyinen mekanismi, jolla sovitaan palkoista ja työehdoista on täysin epäonnistunut. Tulokset kertovat karua kieltään.

    Annettakoon vielä yksi tilaisuus AY:lle ja EK:lle sopia ja osoittaa, että he kykenevät myös ratkaisuun, jossa Suomen hyvinvointi lisääntyy eikä supistu.

    Rikkaille ja varakkaille on veroja koroteltu jo monta vuotta. Liikaakin! Tämän seurauksena rikkaat muuttavat pois Suomesta. Valitettavasti mukana menevät rahat ja osaaminen.

     

    Nyt on aika kaikkien työntekijöiden tuoda oma kortensa kekoon. Ei tarvitse tinkiä lainkaan tuloistaan. Riittää, että työaikaa hieman pidennetään.

    Tällä tavalla saamme työvoimakustannuksia alaspäin. Siitä seuraa se, että Suomessa valmistettuja tuotteita voidaan myydä halvemmalle. Tällöin tilausmäärät kasvavat ja hups! Tarvitsemme uusia tehtaita, varastoja, työntekijöitä ja loppujen lopuksi moni työtön voi siirtyä työuralle rakentamaan omaa hyvinvointiaan. Kaikki voittavat!

     

    Jos yhteiskuntasopimus jää taas syntymättä tai se vesitetään viivytyksillä ja kompromisseilla, niin ehdotan, että hallitus aloittaa prosessin, jossa päätösvalta siirretään takaisin demokraattisesti valituille kansanedustajille, ministerereille ja presidentille. Päättäköön he työajoista.

    Ammattiliitot palautetaan maan pinnalle utopistisita pilvilinnoista. Poistetaan jäsenmaksujen verovähennykset ja yleissitovuus. Luodaan valtion työttömyyskassa.

    Nostetaan laittomien lakkojen rangaistukset sellaiselle tasolle, että lain rikkominen loppuu.

    Järjestöt saavat hoitaa asioitaan samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin järjestöt.

     

    Olen valmis uhraamaan nykyiset ammattiliitot ja EK:n suomalaisten ja työttömien etujen ja elintason nostamiseksi. Yritykset heittävät ulos huonot johtajat eikä Suomen lätkämaajoukkueeseenkaan mahdu surkeat pelaajat. Miksi Suomessa epäonnistujat saavat sopia työvoimakustannuksista?

     

     

     

     

    1. keinoja olisi:

      Hyvinä aikoina pekkaspäivät olivat kaupankäynnin tulos – nyt huonona aikana niistä voidaan luopua. (toimihenkilön normiviikko on 37,5 h; pekkaspäiväläisen noin 36,5 h)

      Toimittajilla jopa 7 vk lomaa (HS-kirjoitus 5.8.) Kaikilla voisi olla neljä.

      Arkipyhät voidaan poistaa.

      Kunnallinen viiden vuoden irtisanomissuoja poistetaan (esim. kuntien yhdistymisissä).

       

       

      1. lisää keinoja:

        • Ansisidonnainen päiväraha voitaisiin supistaa 150 pv mittaiseksi (tämä pienentää suoraan yksikkötyökustannuksia pienentämällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja)
        • Eläkkeiden ja työttömän peruspäivärahan indeksikorotuksia voitaisiin hieman leikata (pienentää yksikkötyökustannuksia pienentämällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja)
        • Eläkkeelle jääminen voitaisiin tehdä vähittäiseksi ja nostaa eläkeikää siten että viimeisinä kahtena vuotena saisi osan eläkkeestä, mutta vain osan. Loppuosa tuloista pitäisi kunkin kattaa omilla työtuloilla (esim osaeläkejärjestelyllä). (pienentää yksikkötyökustannuksia pienentämällä työnantajan sosiaailiturvamaksuja)
  2. Kuinka paljon graafia

    Kuinka paljon graafia selittää Nokia ja sen sidosyritysten merkittävä supistuminen? 

Comments are closed.

Related Posts

Talous

”Jotain tarttis tehrä”

7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On