Valtionhallinnon palkkaeroja tulisi kasvattaa (koskee sekä poliitiikkoja että virkamiehiä)

Yhteiskunta

Piksu toimitus keräsi oheiseen taulukkoon erilaisissa tärkeissä tehtävissä palvelleiden ansiotulot. Tärkeimpien tehtävien palkat tulisivat olla linjassa toistensa kanssa ja palkkauksen tulisi olla sitä parempaa mitä tärkemmästä tehtävästä on kysymys. Tällä tavalla säilyy pyrkimys parempaan suoritukseen ja urakehitykseen.

Muutamia havaintoja:

– Ministerien palkat erottuvat turhan vähän tavallisesta rivikansanedustajasta. Suuremmat tuloerot voisivat kannustaa parempaan suorituskykyyn.

– Korkeimpien virkamiesten palkat ovat hyvin linjassa poliitikkojen kanssa ja hyvä niin, mutta virkamiesten keskinäiset tuloerot ovat nekin kovin pieniä. Kannustava vaikutus puuttuu.

– Talouselämässä käytetään huomattavan suuria tuloeroja. Toimitusjohtajille maksetaan kunnon korvaus. Tämä kelpaisi malliksi myös virkamiesten ja poliitikkojen palkkaukseen. Mutta on toki todettava että pienempikin palkka riittäisi monelle toimitusjohtajalle ja talouselämän vaikuttajalle.

 

 

5 thoughts on “Valtionhallinnon palkkaeroja tulisi kasvattaa (koskee sekä poliitiikkoja että virkamiehiä)

  1. Ammattiliitoilla näyttää olevan kunnon palkat. Jarkko Eloranta saa ansiotuloja 0,23 M€, joka on selvästi enemmän kuin pääministeri.

    Vaikutusvaltaakin on tässä tehtävässä ollut saman verran kuin pääministerillä, joten ihan taitaa olla linjassa.

  2. Poliitikoilla ja virkamiehillä on kovin vähän pääomatuloja. Saisi olla enemmän.

    Omakohtainen kokemus synnyttäisi parempaa ymmärrystä siihen mitä sijoittaminen on ja miten sitä pitäisi reguloida.

  3. ”Korkeimpien virkamiesten palkat ovat hyvin linjassa poliitikkojen kanssa”. Veroluonteisista maksuista maksetaan myös työeläkeyhtiöiden ”virkamiesten” palkat. Ne eivät ole linjassa poliitikkojen ansioiden kanssa. Varman toimitusjohtaja saa reilun millin vuodessa ja toiminnalle sallitaan salamyhkäisyys toisin kuin esim. valtioneuvoston kanslian tai Solidiumin sijoitustoiminnalle. Mielestäni pääministerin liksa saisi muodostaa katon julkisista varoista maksettaville palkoille.

  4. Tässä nuo työeläkeyhtiöiden toimareiden palkat:
    – Ilmarinen: Jouko Pölönen 0.77 M€
    – Varma: Risto Murto 1.05 M€
    – Elo: Carl Pettersson 0.37 M€

    Ehdotat periaatetta: ”pääministerin liksa saisi muodostaa katon julkisista varoista maksettaville palkoille.”
    Nämä työeläkeyhtiöiden korkeiden virkamiesten palkat eivät tosiaan ole linjassa esittämäsi periaatteen kanssa.

  5. Eikös se kysynnän ja tarjonnan laki pitäisi päteä tähänkin?

    Nostetaan ministerien palkkoja sitten, kun alkaa näyttää siltä että kansanedustajat eivät halua vaivautua ministerin hommiin heikon palkkauksen takia. Toistaiseksi on näyttänyt olevan pyrkyä enemmän kuin paikkoja.

    Se on kyllä totta, että pitkäänkin yhteiskunnan ylimmillä päättäportailla viihtyneillä on luokattoman vähän sijoitusomaisuutta ja pääomatuloja suhteessa palkkatasoon. Jos henkilökohtaisessa elämässä rahat virtaa kädestä suuhun, taitaa olla turha odottaa yhteiskunnan taloudenpidolta jotain muuta.

Comments are closed.

Related Posts

"Minä voinkin ottaa nämä rahat"
Yhteiskunta

Mikro- ja makrotason horisontaaliset tulonsiirrot

Terve yhteiskunta pitää huolta kaikista jäsenistään. Siihen tarvitaan myös tulonsiirtoja. Perinteisesti oikeistossa tulonsiirtoja pyritään kutistamaan kun taas vasemmistossa niitä halutaan lisätä. Tulonsiirrot ovat tarpeellisia, mutta

Sijoittaminen

Suomalaisten yritysten tunnusluvut löytyvät piksun työkalut valikosta

Suomalaisten yritysten tunnusluvut on laskettu valmiiksi piksun TYÖKALUT -> ARVOSTUSKERTOIMIA sivulle:

S/P%  =  (S)ales per (P)rice.    Liikevaihto suhteessa markkina-arvoon (milj.) prosentteina. Joidenkin yritysten tekemä lisäarvo

Yhteiskunta

Yrittäjästatuksella (esim toiminimellä) toimimista helpotetaan ja sähköiset alustat voivat tarjota yrittäjästatuksella toimiville urakoita

Euroopan unioni on säätänyt alustatyödirektiivin, jonka mukaan alustatyötä (ja muita urakoita) tulee voida tehdä niin yrittäjänä kuin työsuhteessakin.

Monet maat, kuten Suomi, ovat pyrkineet pakottamaan kansalaisiaan

Sijoittaminen

Euroopan keskuspankin mukaan kulta on hyvä arvon säilyttäjä silloin kun ajat ovat levottomat

Euroopan keskuspankki kertoo raportissaan sijoittajille tärkeää informaatiota kullan soveltuvuudesta sijoitusinstrumentiksi:

Fyysinen kulta on antanut hyvää suojaa osakemarkkinoiden volatiliteettiä, talouspolitiikan äkkikäänteitä ja geopoliittisia riskejä vastaan.
Turvallisimpia