Yksi tavalliset pulliaiset ja mestarisijoittajat heistä erottava asia on se miten riskiin suhtaudutaan. Suurin osa sijoittajista toimii liian usein ja tekee liian paljon päätöksiä. Mestarisijoittajat sen sijaan toimivat lähinnä vain silloin, kun mahdollisten riskien ja niillä saavutettavien tuottojen suhde on epäsymmetrinen. Toisin sanoen odotettavissa olevat tuotot ovat paljon suuremmat verrattuna mahdollisiin tappioihin. Otetaan tästä yksi esimerkki: Warren Buffett osti aikoinaan Washington Postin osakkeita pörssistä joka laski koko yrityksen hinnaksi 100 miljoonaa dollaria. Sijoituspäätöstä tehdessään hän oli laskenut yrityksen omistamien paikallistelevisioverkkojen ja lehden arvoksi 400 miljoonaa. Toisin sanoen, hän oli laskenut riski/tuottosuhteen olevan yhden suhde neljään. Tällä epäsymmetrisellä riskillä hän on tehnyt Berkshirelle monta miljardia vuosikymmenien saatossa.

Edellämainittuja mahdollisuuksia ei tietenkään tule jatkuvasti eteen. Vielä vähemmän meille tavallisille pulliaisille. Meillä kun ei välttämättä ole mahdollisuuksia ostaa kokonaisia yrityksiä tai myydä niiden omaisuutta. Me voimme sen sijaan ostaa pörssiyritysten osakkeita, kun niiden hinnat ovat tippuneet reilusti alaspäin. Harva meistä jaksaa odottaa vuosia tällaisia mahdollisuuksia, vaikka niitä kyllä tulee. Laskukausina epäsymmetristen riskien löytämisen mahdollisuudet moninkertaistuvat. Kärsivälliset keräävät jossain vaiheessa huipputuotot. Suurin osa ei vain yksinkertaisesti jaksa odottaa riittävän pitkään.

Yksi epäsymmetrinen riski voisi olla valtionlainojen lyhyeksimyyminen, mutta tällöin taistellaan keskuspankkeja vastaan ja niitä vastaan on lähes mahdotonta pärjätä. Käytännössä tähän tarvitaan aika paljon enemmän pääomia kuin mitä ainakin minulta löytyy ja paljon kärsivällisyyttä. Valtionlainojen lisäksi voi taitavalla seulonnalla löytyä myös yksittäisiä osakkeita maailmalta. Yksi tapa päästä osalliseksi epäsymmetrisestä riskistä on sijoittaa monen vuosikymmenen ajan kuukausittain pienikuluisiin osakeindeksirahastoihin ympäri maailmaa. Ainakaan viimeisen parinsadan vuoden ajalta ei löydy monen vuosikymmenen ajanjaksoa, jossa osakekurssit olisivat laskeneet putkeen ympäri maailmaa. Tällä tavalla sijoittaessa pääset osalliseksi maailman tulevasta kehityksestä ja todennäköisyys rahojen menettämiseen on pieni.

Taloustieteilijät mittaavat osakeriskiä lähinnä volatiliteetilla eli osakkeiden hintojen heilunnalla Tämä tapa mitata riskiä on jo pelkästään maalaisjärjelläkin ajateltuna väärä. Ainakin minun on vaikea ymmärtää miten esimerkiksi Koneen tai jonkin muun yrityksen osake voi olla riskisempi sen hinnan ollessa 35€:n paikkeilla kuin yli 40€:n. Tähän löytyy tietysti selitys, kun rääkkää tilastomatematiikkaa riittävän pitkään. Itse näen volatiliteetin lähinnä kärsivällisen sijoittajan hyvänä ystävänä, mutta taidan olla enemmänkin poikkeus. Epäsymmetristä riskiä joudumme odottamaan keskimäärin vuosia. Viime vuosina vastaavien mahdollisuuksien löytäminen on ollut äärimmäisen vaikeaa enkä odota muutosta ennen kuin keskuspankit lopettavat likviditeetin lisäämisen markkinoille.

Mistä sinä löydät tällä hetkellä epäsymmetristä riskiä sisältäviä sijoituskohteita?

Hyvää viikonjatkoa!

-Tommi T