Rahastot antoivat viime vuonna 5% tuoton

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin Finanssialan keskusliiton rahastoraportin mukaan viime vuonna nettomääräisesti yli 3,9 miljardia euroa uutta pääomaa. Lisäksi rahastojen yhteenlaskettu arvo nousi positiivisen markkinakehityksen myötä noin 5,1 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa noin 5% tuottoa. Vuoden lopussa 2016 rahastojen yhteenlaskettu pääoma oli 106,5 miljardia euroa, joka on uusi ennätys.

​Vuonna 2016 eniten uutta pääomaa keräsivät lyhyen koron rahastot, joihin sijoitettiin nettomääräisesti 1,4 miljardia euroa. Seuraavaksi eniten sijoituksia kertyi yhdistelmärahastoihin, 909 miljoonaa euroa, sekä vaihtoehtoisiin rahastoihin, 835 miljoonaa euroa.

Joulukuussa kaikkien rahastoluokkien nettomerkinnät olivat positiivisia. Eniten uutta pääomaa kertyi osakerahastoihin, joihin sijoitettiin 247 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 107 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 91 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoihin 77 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin 72 miljoonaa euroa.

Rahastosijoittajan näkökulmasta vuosi 2016 oli varsin tapahtumarikas. Alkuvuonna nettomerkinnät ja –lunastukset vaihtelivat kuukausittain. Heinäkuusta lähtien rahastojen nettomerkinnät pysyivät positiivisina.

milj. EUR

Nettomerkinnät

joulukuu

2016

Nettomerkinnät, tammi-joulukuu

2016

Pääoma 31.12.2016

Osakerahastot

247

260

39 764

Yhdistelmärahastot

91

909

20 003

Pitkän koron rahastot

72

487

30 023

Lyhyen koron rahastot

77

1 412

13 770

Vaihtoehtoiset rahastot

107

835

2 925

Yhteensä

594

3 903

106 484

Alkuvuosi alkoi sijoittajien kannalta alakuloisesti, kun Kiinan osakemarkkinoiden romahdus levisi maailman pörsseihin. Markkinoiden alavirettä lisäsivät myös huoli Yhdysvaltojen talouden kasvunäkymistä, Kiinan talouden rakenteelliset muutokset, yritysten tuloskasvuodotukset sekä raaka-aineiden ja öljyn hinnan romahtaminen. Samanaikaisesti keskuspankit Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Japanissa pyrkivät vaikuttamaan reaalitalouteen. Euroopassa talouskasvua pyrittiin avittamaan lisäämällä pankkien luotonantoa. EKP muun muassa laski ohjauskorkoaan sekä laajensi määrällistä osto-ohjelmaansa hyvänlaatuisiin yrityslainoihin.

Myös maailmanpolitiikan tapahtumat vaikuttivat markkinoilla. Erityistä huolta herättivät brittien Brexit-äänestys, uhka Kreikan tilanteen kärjistymisestä sekä syksyiset USA:n presidentin vaalit. Brexit aiheutti vain pienen shokin eikä USA:n vaalienkaan tulos markkinoita suuremmin järkyttänyt.

Alkuvuoden alakuloiset tunnelmat paranivat vuoden mittaan myös, kun loppukeväästä öljyn hinta nousi pohjalukemista. Se hälvensi suurimmat huolet kehittyvien markkinoiden suhteen. Lisäksi yritysten tuloskunto oli vahvalla pohjalla ja eri mittarit osoittivat luottamuksen parantumista sekä talouden varovaista elpymistä. Positiivista virettä tukivat lisäksi Yhdysvaltojen keskuspankin aloittamat koronnostot ja Euroopassa EKP:n pysyminen elvyttävällä linjalla.

”Rahastosijoittajalle vuosi oli värikäs. Alkuvuodesta osakemarkkinoiden alakulo söi rahastopääomia mutta laskevat markkinat avasivat pitkän tähtäimen sijoitusmahdollisuuksia rahastosäästäjille. Yleisesti ottaen vuosi 2016 oli kuitenkin varsin positiivinen,” arvioi Finanssialan Keskusliiton analyytikko Valtteri Vuorio.

Osakerahastoissa eniten uutta pääomaa kertyi viime vuonna globaalisti sijoittaviin osakerahastoihin, noin 629 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittavista rahastoista lunastettiin yhteensä noin 388 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsi kehittyville markkinoille sijoittava osakerahastoluokka 15,9 prosentin tuotolla. Myös Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastoluokat pärjäsivät hyvin 14,8 prosentin ja 13,3 prosentin vuosituotoilla. Suomeen sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen luvulla (Sharpe 12 kk 0,86). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Osakerahastot,

milj. EUR

Nettomerkinnät,

joulukuu 2016

Nettomerkinnät, tammi-joulukuu

2016

Pääoma 31.12.2016

12 kk:n tuotto (ka.)

Suomi

-1

-340

5 224

14,8 %

Pohjoismaat

36

40

4 375

4,6 %

Eurooppa

-13

-388

6 319

2,9 %

Pohjois-Amerikka

169

194

6 101

13,3 %

Japani

61

-229

807

7,3 %

Tyynenmeren alue

12

14

281

6,9 %

Kehittyvät markkinat

92

318

5 885

15,9 %

Maailma

-88

629

9 403

8,2 %

Toimialarahastot

-21

20

1 371

3,6 %

Yhteensä

247

260

39 764

 

Viime vuonna pitkän koron rahastoista eniten uutta pääomaa keräsivät globaalit luokitellut yrityslainat, joiden nettomerkinnät olivat yhteensä 924 miljoonaa euroa. Myös kehittyvät markkinat kiinnostivat. Nämä rahastot keräsivät yhteensä 391 miljoonaa euroa uusia sijoituksia. Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pitkän koron rahastoista parhaiten menestyi kehittyville markkinoille sijoittava rahastoluokka 10 prosentin keskimääräisellä vuosituotolla. Sharpen mittarilla parhaiten menestyivät euroalueen korkeariskiset yrityslainat, joiden keskimääräinen Sharpen luku vuoden aikajänteellä oli 2,7.

Pitkän koron rahastot,

milj. EUR

Nettomerkinnät,

joulukuu 2016

Nettomerkinnät, tammi-joulukuu

2016

Pääoma 31.12.2016

12 kk:n tuotto (ka.)

Valtioriski EUR

-38

-142

6 446

2,9 %

Luokitellut yrityslainat EUR

101

-201

10 202

3,5 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

-6

-307

2 862

8,1 %

Valtioriski maailma

0

-12

172

3,0 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-24

924

5 380

5,0 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-1

-165

2 477

8,6 %

Kehittyvät markkinat

38

391

2 484

10,0 %

Yhteensä

72

487

30 023

 

Rahastoraportti, joulukuu 2016
Markkinakatsaus, joulukuu 2016

Related Posts

Yhteiskunta

2025

Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiassa kuvataan, miten pappilan torpparipariskunta luki lipevän papin kirjoittamaa uutta torpparisopimusta tyyliin ”ellei pappilan etu muuta edellytä”. Sopimus ei tuntunut turvaavan tulevaisuutta sen