Vastavalmistunut puolustuspoliittinen selonteko sisältää tärkeimmät puolustuspoliittiset linjauksemme. Pitkällä aikavälillä on oleellista se, mihin uhkiin varaudutaan:

• Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt, kynnys voimankäyttöön on alentunut ja samalla yhteiskunnan haavoittuvuus on lisääntynyt.
• Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt ja konflikti Itämeren alueella vaikuttaisi Suomen turvallisuuteen. Mahdollisen kriisin aikana ilmatilan ja merialueen vapaa käyttö Itämeren alueella on kyseenalaistunut. Meriliikenteen häirintä sekä Suomen läntisten meriyhteyksien katkaiseminen vaikuttaisivat koko yhteiskuntaan.
• Sodan kuvan monipuolistuttua Suomeen kriisiaikana kohdistuva keinovalikoima olisi laaja. Se sisältäisi sotilaallisia ja ei-sotilaallisia keinoja. Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kyber- toimintaympäristöissä. Toimintaympäristön asettamat vaatimukset korostavat mm. tiedustelukykyä, eri hallinnonalojen valmiutta toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kykyä suojautua kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta ja kyberpuolustuskykyä.

Puolustuspoliittinen selonteko ei lähde siitä että pelkällä liittoutumalla voisimme turvata maamme koskemattomuuden. Se ei edes mainitse niitä turvatakuita joita EU alueen maat, Suomi mukaan lukien, ovat esimerkiksi Lissabonin sopimuksessa antaneet toisilleen. Noita takuita eivät arvosta muutkaan, ei esimerkiksi Ruotsi. Edes Nato maat ole täysin varmoja keskinäisestä puolustuksesta. Avun saaminen riippuu tilanteesta. Ainoa johon voi luottaa, on oma tahto puolustautua. Puolustuspoliittinen selonteko lähteekin siitä, että puolustuskykyä oleellisesti parannetaan ja antaa siihen keinoja sekä maa-, meri-, kyber-, että ilmavoimien osalta.

Selonteko toteaa kuitenkin, että puolustusyhteistyö on tärkeää Suomen puolustuskyvyn ja uhkien ennaltaehkäisyn kannalta. Kahdenvälinen puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on selonteon mukaan erityisasemassa ja Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani. Suomi edistää määrätietoisesti Euroopan unionin puolustusyhteistyön ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Tämä vahvistaa eurooppalaisen puolustuskyvyn perustaa ja unionia turvallisuusyhteisönä sekä globaalina toimijana.