Daliosta monien mielipiteet kansantalouksien menestyksistä ja epäonnistumisista eivät pysty tuottamaan todisteita talouden syy-seuraus-suhteista. Yleisimpiäkin sovittua talousmittareita ei ole kunnolla analysoitu eikä niiden yhteyttä talouskasvuun ole kunnolla todistettu. Daliosta hyvä esimerkki on koulutuksen vaikutus talouskasvuun. Kaikki tietävät, että hyvä koulutus on avainasemassa tuottavuuden kasvattamisessa, mutta sen kustannustehokkuuden mittarit puuttuvat. Talouden voimavaroja tuhlataan heikentäen tuottavuutta mikäli koulutusjärjestelmän kustannustehokkuus ei ole riittävä. Dalio uskoo talouden tärkeimpien syy-seuraus-suhteiden olevan ajattomia ja yleismaailmallisia.

Kansakuntien pitkän aikavälin vauraus on riippuvaista tuottavuuden kehityksestä. Keskipitkällä aikavälillä vaurauteen liittyy kokonaisvelan vuorovaikutus tuottavuuden kanssa. Velkasyklien vaikutus pitkällä aikavälillä kumoutuu ja tuottavuus ratkaisee. Dalion käyttämä keskipitkä aikaväli on 10 vuotta. Hän on tutkinut 20:n eri maata. Tämän perusteella hän on tullut johtopäätökseen, että noin 65%:ia talouskasvusta selittyy tuottavuudella ja noin 35%:ia selittyy kokonaisvelalla. Malli ei huomioi onnea, kuten hallittavia resursseja niiden ollessa kalliita eikä sotia tai vallankumouksia. Se ei sisällä luonnon aiheuttamien katastrofien vaikutuksia.

Kokonaistuotanto eli bruttokansantuote on yhtä suuri kuin työtuntien määrä kerrottuna tuottavuudella. Tuotantoa voi nostaa joko tekemällä enemmän töitä tai toimimalla viisaammin. Tuottavuusajurina toimii kustannustehokkuus, joten kilpailukyvyllä on suuri merkitys suhteelliseen talouskasvuun. Kansantalouden kilpailukyvyn ajurina toimii se mitä saat verrattuna siihen verrattuna mitä maksat. Eri maat kilpailevat edellämainitussa. Parasta arvoa tarjoavien maiden kansalaiset ovat kysytyimpiä, koska ihmiset ovat tuotannon suurin kustannus. Tämän asian rooli on pienenemässä.

Yksi parhaimmista tuottavuuden mittareista on koulutettujen työntekijöiden kokonaiskustannus/tunti. Muita tärkeitä tuottavuuden mittareita ovat kouluttamattomien työntekijöiden kustannukset, byrokratian laajuus, työntekijöiden asenne työntekoon, raaka-ainekustannukset ja pääomamarkkinoiden tehokkuus. Keskipitkän aikavälin talouskasvu voi olla suurempaa huonoista lähtökohdista ponnistavilla mailla kuin jo tehokkailla, koska niillä on mahdollisuus saada aikaan suuria parannuksia vähemmillä vaivoilla.

Kulttuuri on yksi tuottavuusajureista. Se vaikuttaa ihmisten tekemiin päätöksiin mm. säästämisasteesta tai tehdyistä työtunneista. Daliosta tärkeimmät kulttuuriin osatekijät ovat omavaraisuus, kuinka paljon nautintoja ja saavutuksia arvostetaan, minkä verran innovaatioita tai markkinataloutta arvostetaan, byrokratian määrä, korruption määrä ja minkä verran lakeja noudatetaan.

Dalio uskoo niiden maiden kasvavan nopeammin seuraavan vuosikymmenen aikana, joiden kansalaisilla on vähemmän velkaa verrattuna tuloihin, kansalaisten velankasvunopeus on matala verrattuna tulojen kasvuvauhtiin ja joilla on taipumuksia löysempään rahapolitiikkaan kuin maiden, joiden kansalaisten velkamäärät ovat suurempia verrattuna tuloihin, joilla on nopea velan kasvuvauhti verrattuna tulojen kasvuvauhtiin ja taipumus tiukempaan rahapolitiikkaan.

Vaikka tuottavuuden ja kokonaisvelan voi erottaa toisistaan niin ne ovat lopulta valintojen ja psykologian tulosta. Eri sukupolvilla on erilaiset näkemykset, koska heillä on ollut erilaiset kokemukset. Psykologia vaihtelee maiden liikkuessa läpi taloussykliensä. Velka- ja tuottavuussyklien lisäksi mailla on psykologisesti motivoituneet syklit, jotka liikkuvat kansalaisten kokeman taloudellisen hyvinvoinnin mukaan tai ovatko ihmiset kokeneet vaurastumisen vai köyhtymisen. Dalio kuvaa kansakuntien nousua ja tuhoa viiden eri vaiheen mukaan.

Seuraavassa lyhyesti Dalion ennustemallin eri tekijöistä ja niiden painoarvoista koko mallin tuottamaan lopputulokseen. Mallin voi jakaa kolmeen osaan eli siihen mitä saat verrattuna siihen mitä maksat, kulttuuriin ja velkojen vaikutukseen. Kaksi ensimmäistä osaa kertovat tuottavuudesta. Mallista puuttuu työikäisen väestön kasvu, mutta Dalio on lisännyt sen lopulliseen kasvuarvioonsa arvioiden työmarkkinoille tulevien miesten määrää. Tämä on epätäydellinen arvio, koska työmarkkinoille tulee myös naisia. Syy tähän on ettei työmarkkinoille tulevien naisten määrästä ole luotettavia tilastoja joka maasta tai Dalio ei ole niitä löytänyt. Useamman maan, kuten Venäjän, Japanin ja Saksan ennustettu kasvu on heikompaa johtuen työikäisten määrän vähenemisestä.

Yksittäiset mittarit eivät pysty ennustamaan Dalion mittausten mukaan tarkasti, mutta kaikkien mittareiden yhteisvaikutus ennustaa hänestä noin 80%:n tarkkuudella seuraavien kymmenen vuoden kasvun. Dalio on ennustanut vuonna 2015 20 eri maan seuraavien 10:n vuoden reaalista talouskasvua. Ennusteet tulevat heti tekijöiden painoarvojen selvittämisen jälkeen.

1. Mitä saat verrattuna siihen mitä maksat painoarvo 45%

1. Koulutus: paremmin koulutettu työntekijä on todennäköisesti tehokkaampi tänään ja tarjoaa suuremman lupauksen tehokkuudesta tulevaisuudessa. 11%

2. Työn tuottavuus: samanlaisen koulutuksen omaava työntekijä, joka tuottaa enemmän samassa ajassa on houkuttelevampi kuin vastaava työntekijä joka tuottaa vähemmän. 11%

3. Työskentelytahti: tuloihinsa nähden lujaa työskentelevä työntekijä tuottaa suhteessa enemmän kehittymällä nopeammin verrattuna huvitteluun taipuvaiseen työntekijään. 11%

4. Sijoittaminen: maat, jotka säästävät ja sijoittavat enemmän tuottavaan pääomaan ja infrastruktuuriin parantavat potentiaaliansa enemmän kuin ne jotka eivät niin tee. 11%

2. Kulttuuri 20%

1. Omavaraisuus, kyky ja tarve elättää itsensä on tärkeä ominaisuus. 3%

2. Nauttiminen vs saavuttaminen, saavuttamista arvostavat onnistuvat työskentelemään lujempaa ja viisaammin. 3%

3. Innovaatio ja markkinatalous: uusia ideoita arvostavat maat, jotka sijoittavat niihin rahansa löytävät tavat parantaa tuotantoaan nopeammin. 3%

4. Byrokratia: sääntely hidastaa taloudellista toimintaa. 3%

5. Korruptio: korruptio vähentää sijoituksia ja vääristää markkinakannustimia. 3%

6. Oikeusvaltio: sijoittajien ja liiketoimintaa harjoittavien ihmisten pitää uskoa omaisuutensa olevan turvassa ja sopimusten pitävän. 3%

3. Velkojen vaikutus 35%

1. Velka ja velanhoidon kustannukset: korkean velkavuorten mailla edellytykset ottaa uutta velkaa ovat vähäisemmät 12%

2. Velan virtaaminen: maa voi luottaa velankasvun aiheuttamaan kulutuksen kasvuun yli tulojen kasvuun tietyn aikaa. Kun se loppuu niin kulutus hidastuu. 6%

3. Rahapolitiikka: se voi tehdä lainaamisesta enemmän tai vähemmän houkuttelevaa. 18%

Dalion tarkoitus on ymmärtää talouskasvun suuri kuva. Hän ei yritä olla täsmälleen oikeassa. Hänestä maiden tulisi keskittyä tärkeimpiin kasvuajureihin ja jättää keskittyminen tarkkoihin yksityiskohtiin vähemmälle. Ennuste tarjoaa kaksi eri arviota. Ensimmäinen arvio perustuu samaan kaavaan kaikille valtioille ja toinen arvio ottaa huomioon todennäköisyyden sille miten todennäköisesti Dalio on arvioinut maan erikoistekijät väärin. Jälkimmäinen arvio on jokaisen maan kohdalla suurempi kasvuluku.

Ennustettu talouskasvu maittain 2015-2025

Intia 7.1%, 9.2%

Kiina 4.9%, 5.0%

Singapore 4.2%, 4.8%

Meksiko 4.1%, 5.5%

Thaimaa 4.0% 4.9%

Argentiina 3.3%, 3.3%

Etelä-Korea 2.7%, 3.1%

Brasilia 2.9%, 3.0%

Yhdysvallat 1.8%, 2.2%

Iso-Britannia 1.5%, 1.7%

Venäjä 1.5%, 1.5%

Australia 1.3%, 1.7%

Kanada 1.1%, 1.3%

Saksa 0.8%, 1.1%

Ranska 0.1%, 0.8%

Unkari 0.7%, 0.8%

Espanja 0.1%, 0.5%

Japani 0.1%, 0.2%

Italia -0.7%, -0.4%

Kreikka -0.4%, -0.4%
 

Sijoittajan kannalta ennusteilla on merkitystä erityisesti kiinteistöihin ja joukkovelkakirjoihin sijoittavilla sekä niiden maiden osakeindeksirahastoihin sijoittavilla, joiden suurimmat yritykset toimivat kotimarkkinoilla. Suurimmat talouskasvuennusteet ovat maille, joiden lähtötaso on matala. Lisää Dalion mallista löytyy mm. osoitteesta:

www.economicprinciples.org