Nokia nousi kotimaan patenttikärkeen
Patentti- ja rekisterihallitus on julkistanut vuoden 2017 kotimaista patentinhakua koskevat tilastonsa. Hakijakärkeen on noussut Nokia 53:lla kansallisella hakemuksella.
Edellisen kerran Nokia oli suurin kansallisten hakemusten tekijä vuonna 2004 kun se jätti 176 patenttihakemusta Suomeen. Nokian jälkeen kärkipaikkaa piti Metso vuosina 2005-2009. Sen jälkeen kärkisijoilla ovat olleet VTT, Outokumpu, Kone ja Wärtsilä. Vaikuttaa siltä, että patentoinnin kärki Suomessa vaihtelee suomalaisten suuryritysten patentointipolitiikan mukana: Ensimmäisen patentointimaan (prioriteettimaan) valinta ratkaisee sijoituksen Suomen tilastossa.
Tässä kokonaisuudessa vuoden 2017 kärkihakijat:
Taulukossa on suluissa vuoden 2016 hakemusmäärät
|
Hakija |
Hakemuksia yhteensä |
| Nokia Technologies Oy |
53 (19) |
| Aalto-korkeakoulusäätiö sr |
48 (26) |
| Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy |
39 (52) |
| Kemira Oyj |
32 (23) |
| Valmet Technologies Oy |
26 (21) |
| Lappeenrannan teknillinen yliopisto |
22 (10) |
| Dispelix Oy |
21 (0) |
| Neste Oyj |
21 (15) |
| Rolls-Royce Oy Ab |
14 (9) |
| Valmet Automation Oy |
14 (12) |
| Konecranes Global Oy |
13 (5) |
| Beneq Oy |
11 (10) |
| Myllyn Paras Oy Konserni |
10 (0) |
| Andritz Oy |
9 (4) |
| Oulun Yliopisto |
8 (3) |
Huomion arvoista on korkeakoulujen ja yliopistojen nousu patentoinnin kärkeen 2010-luvulla, VTT on ollut merkittävä patentoija jo 1990-luvulla. Toinen kärkisijoihin vaikuttava tekijä on yritysrakenteiden muutokset kuten Metson jakautuminen ja liiketoimintojen myynnit (Nokian matkapuhelimet, Raisio, Marioff).
Vuoden 2017 kotimaisten hakijoiden kokonaishakemusmäärä on kääntynyt hienoiseen nousuun: Viime vuonna Suomeen jätettiin 1550 (tarkennus:12 kk. joulukuun alkuun mennessä) patenttihakemusta kun edellisenä vuotena hakemuksia oli 1368 kpl. Saman suuntainen on PCT- hakemusten tilanne: Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana hakemusmäärät olivat kasvaneet lähes 4 %.
Patenttien määrän tulisi vaikuttaa yliopistojen viranhaussa
Korkeakoulut arvostavat tutkimusjulkaisuja
Korkeakoulussa olevien tovereideni pääasiallinen kiinnostus kohdistuu yleensä siihen miten saa nimensä tutkimusraporttiin ja miten tutkimusraportista saa sillä tavalla kiinnostavan että muut tutkijat haluavat viitata siihen. Korkeakoulu-uralla arvostetaan noita tutkimusjulkaisuja. Tutkimusjulkaisujen määrä ja laatu (=viittausten määrä) ovat melko lailla ratkaisevia kriteereitä virkoja täytettäessä.
Patenttien arvostusta pitäisi yliopistoissa nostaa
Olisi erittäin hienoa jos patentteja voitaisiin yliopistojen viranhaussa arvostaa korkeammalle kuin muita tutkimusjulkaisuja. Patentin hakeminen on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin tutkimusjulkaisun tekeminen. Moni tohtorinplanttu raapaisee nopeasti tutkimuspaperin päästäkseen jonnekin ulkomaiseen seminaariin. Rima ei ole korkealla. Sen sijaan patenttien kohdalla rima on korkealla. Patentti maksaa korkeakoululle silkkaa rahaa, vaatii henkilökunnalta (patenttivastaavalta) panostusta ja lisäksi sen aito keksinnöllisyys ja hyödyllisyys tarkistetaan patentti ja rekisterihallituksessa. Siksi patentti on mielestäni tutkimusjulkaisua arvokkaampi osoitus tutkijan pätevyydestä ja patenttien määrä pitäisi olla tärkeä kriteeri tutkijanvirkaa haettaessa.
Tutkimuspapereista
”Patentin hakeminen on vaikeampaa ja kalliimpaa kuin tutkimusjulkaisun tekeminen.” Varmasti totta.
Erikoista on myös, miten monta tekijää monella raportilla on, esim. oppiaineen koko henkilöstö. Osoittaahan se verkostoitumista, ehkä?